”Vaiva oli niin häijy, että olin valmis leikkaukseen” – Osmo Ylösen selkä leikattiin aivokirurgin tarkkuudella

Osmo Ylönen joutui kokemaan, kuinka suunnattomia kipuja hermopinne voi aiheuttaa. Nyt hän pystyy taas puuhastelemaan mökillä ja lastenlastensa kanssa.

Kesäkuun alussa Osmo Ylönen, 67, oli ongella lapsenlapsensa kanssa. Hän istui veneen penkillä selkä kumarassa, kunnes yhtäkkiä tunsi selässään outoa kipua. Kun Ylönen nousi veneestä onkireissun jälkeen, selässä kirpaisi oikein kunnolla. Kipu veti hänet mutkalle. 

– En pelästynyt, koska minulla oli keväällä ollut samanlaisia, joskin lievempiä tuntemuksia. Ne olivat kuitenkin aina menneet ohi, Ylönen sanoo. 

Loppukesästä kivut pahenivat niin, että Ylönen ei voinut enää istua. Aamupalankin hän söi seisaaltaan. Televisiota hän katseli selällään lattialla maaten. 

Kävely helpotti oloa, joten Ylönen jaloitteli ja teki pieniä lenkkejä monta kertaa päivässä. 

Kerran hän kiipesi ullakolle laittamaan hiirenloukkuja, mutta alastulo ei enää meinannut onnistua. 

– Hyvä kun pääsin rappuset alakertaan. Selkää ja jalkaa kramppasi ja puristi oudolla tavalla. 

Syyskuussa Ylönen tajusi, että vaiva ei mene ohi, vaan pahenee vain. 

Kipujen takia Ylönen söi aamupalankin seisaaltaan.

Leikkausaika kahden viikon päähän 

Osmo Ylönen varasi ajan Terveystalon fysiatrille, joka lähetti hänet magneettikuvaukseen. Fysiatri on tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistunut lääkäri. 

Kun kuvat valmistuivat, fysiatri pyysi konsultaatiota Terveystalon neurokirurgilta Esa-Pekka Pälvimäeltä. Pälvimäki soitti Ylöselle ja kertoi, että hänen lannerangassaan on kysta, joka pitää leikata. 

Kysta oli 5 senttimetrin mötikkä. Se oli hyvälaatuinen mutta painoi hermojuuria pahasti. Kansankielellä Ylösellä oli hermopinne. 

Leikkaus sovittiin parin viikon päähän. Selästä alkanut kipu ylsi jo polven alapuolelle. Välillä jalka meni tunnottomaksi tai tuntui siltä kuin miljoona muurahaista olisi kävellyt sen päällä. 

Ylöstä ei ollut aikaisemmin operoitu, mutta häntä ei jännittänyt. 

– Vaiva oli niin häijy, että olin valmis. En kertaakaan miettinyt esimerkiksi sellaista, että kävelenkö enää koskaan. 

Kun leikkauspäivä koitti, Ylönen matkusti Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevaan Terveystalo Sairaalaan. Terveystalo on Suomen suurin selkäleikkauksia tekevä yksityinen palveluntuottaja. Terveystalolla on Suomessa 17 sairaalaa, joista yhdeksässä tehdään selkäleikkauksia – vuosittain yhteensä noin 700. Hermojuuren vapautus on yksi yleisimmistä selkäleikkauksista. 

– Sain heti tultuani esilääkityksen ja pystyin odottamaan vuoroani rentona poikana, Ylönen kertoo. 

Hermojuuren vapautus on yksi yleisimmistä syistä selkäleikkaukselle.

Selkäkirurgiaa aivokirurgin ottein 

Leikkaus meni hyvin, ja Ylönen pääsi jalkeille jo alkuillasta. 

– Huomasin heti, että vaiva oli poissa. Mihinkään ei sattunut, tosin minulla oli tietenkin vahva kipulääkitys. 

Pinteessä olevan selkäydinhermon vapautus on tarkkaa työtä. Leikkaus tehdään mikroskooppitähystyksellä, samaan tapaan kuin aivokirurgiassa. Aivokirurgian tekniikoista onkin Pälvimäen mukaan hyötyä selkäkirurgian leikkausmenetelmien kehittämisessä. 

Vastaavan operaation käyneistä potilaista valtaosa pääsee jo yöksi kotiin. Ylönen jäi sairaalaan, koska hän asuu Kouvolassa ja matka sinne olisi ollut toipilaalle turhan pitkä. 

Aamulla hän sai mukaansa selkää kuntouttavat ohjeet ja leikanneen kirurgin numeron, johon voi tarvittaessa soittaa. Kontrolli sovittiin kuukauden päähän. 

Jo seuraavana päivänä Ylönen käveli vajaan kilometrin lenkin. 

– Kaikki meni hienosti ja näppärästi. Minua hoitaneet olivat ammattilaisia ensi käynnistä alkaen. 

Positiivista oli sekin, että Ylösen sairaskuluvakuutus kattoi kaikki maksut. 

– Minulla on ollut vakuutus 30 vuoden ajan. Välillä olen miettinyt sen irtisanomista, mutta nyt sille tuli käyttöä. 

Hermojuuren leikkaus vaatii yhtä tarkkaa käsityötä kuin aivokirurgia.

Vaiva kannattaa selvittää 

Kuukauden kuluttua leikkauksesta Osmo Ylönen voi erinomaisesti. Leikkausarpi on vielä vähän hellä, mutta muuten hänellä ei ole mitään vaivoja. 

– Voin niin hyvin, että pitää oikein himmailla. Välillä on vaikea muistaa, että en saa vielä nostaa lapsenlapsia enkä mitään kymmentä kiloa painavampaa. 

Ylönen on ollut muutaman vuoden eläkkeellä rehtorin työstä ja harrastanut paljon hyötyliikuntaa: remontoinut omakotitaloa ja tehnyt polttopuita mökillä. 

Hän on aina ollut terve, eikä ole aiemmin kärsinyt edes selkäkivuista. 

– En ole voinut kuvitella, että särky voi olla niin hirveää. Välillä kehoon puski kylmää hikeä. 

Ystävilleen Ylönen on sanonut, että jos hän on suhtautunut yliolkaisesti heidän selkäkipuihinsa, niin hän ei ole tiennyt, millaisesta kivusta voi olla kyse. 

Nyt hän kehottaa kaikkia toistuvasta selkäkivusta kärsiviä menemään lääkäriin. 

– Vaiva on nyt pois. Minulla on tukka takana ja elämä edessä. 

Voin niin hyvin, että pitää oikein himmailla.

Ystävilleen Ylönen on sanonut, että jos hän on suhtautunut yliolkaisesti heidän selkäkipuihinsa, niin hän ei ole tiennyt, millaisesta kivusta voi olla kyse. 

Nyt hän kehottaa kaikkia toistuvasta selkäkivusta kärsiviä menemään lääkäriin. 

– Vaiva on nyt pois. Minulla on tukka takana ja elämä edessä. 

Osmo Ylönen yllättyi siitä, kuinka nopeasti hän toipui leikkauksesta. Jo seuraavana päivänä hän käveli vajaan kilometrin lenkin. Kipulääkkeitä ei enää tarvita.
Osmo Ylönen yllättyi siitä, kuinka nopeasti hän toipui leikkauksesta. Jo seuraavana päivänä hän käveli vajaan kilometrin lenkin. Kipulääkkeitä ei enää tarvita. 

Asiantuntija
Esa-Pekka Pälvimäki
Esa-Pekka Pälvimäki

Lääketieteen tohtori, neurokirurgian erikoislääkäri

Olen selkäkirurgiaan erikoistunut neurokirurgi. Vastaanotolleni hakeutuvat potilaat kärsivät selkä- tai niskakivuista sekä ala- tai yläraajoihin heijastuvista hermokivuista. Välilevyn pullistumat ja hermokanavien tai selkäydinkanavan ahtaumat ovat tavallisimpia leikkauksiani. Lisäksi hoidan ja leikkaan mikrokirurgisesti ääreishermon pinteitä kuten rannekanavan ja kyynärhermon pinnetiloja sekä selkärangan ja selkäytimen sairauksia kuten kasvaimia ja reuman aiheuttamia muutoksia kaularangassa. Mottoni on tehdä selkäkirurgiaa aivokirurgian periaatteilla, herkkää hermokudosta kunnioittaen. Mikroneurokirurginen ja mini-invasiivinen (MIS) leikkaus on yleensä päiväkirurginen. Leikkaushaava on hyvin pieni, eikä leikkaus vahingoita selän normaalia kudosta, minkä ansiosta toipuminen on nopeaa. Tärkeintä on aina arvioida etukäteen, onko leikkauksesta potilaalle apua. Jos leikkaus ei ole oikea vaihtoehto, ohjaan potilaan esimerkiksi kokeneelle fysiatrian erikoislääkärille.Tervetuloa vastaanotolle!

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?

Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Artikkeli

Tällaisia väärinkäsityksiä hierontaan edelleen liitetään

Terveystalon Rela-hierojien Marcus Frangén kertoo, miten ymmärrys hieronnan fysiologisista vaikutuksista on muuttunut ja millaisia väärinkäsityksiä hierontaan sitkeästi liitetään.

Artikkeli

”Luota, että jalat kantavat” – päivä Terveystalon sairaalassa

Mitä yksityisessä sairaalassa tapahtuu ja kenen käsissä siellä ollaan? Seurasimme päivää yhdessä Terveystalon monista sairaaloista.

Joonas Haataja kertoo eturistisiteen repeämän korjanneesta polvileikkaukestaan Artikkeli

”Epäilin heti, että nyt sattui pahasti” – päivän viimeinen lasku vei leikkauspöydälle

Täydellinen talvipäivä tunturissa päättyi rusahdukseen polvessa. Joonas Haataja uskoo pääsevänsä ammattilaisten avulla pian takaisin töihin ja ensi talvena taas laskettelurinteeseen.

Henrik Forssenin kertoo kokemuksistaan nivustyräleikkauksesta Artikkeli

Kivuliaasta nivustyrästä eroon – Viikossa leikkauspöydälle ja kuukaudessa kuntoon

Henrik Forssenin diagnoosista ei ollut kulunut kuukauttakaan, kun nivustyrä oli jo hoidettu. Nyt hän pystyy taas liikkumaan, reissaamaan ja hakkaamaan mökillä halkoja kuten ennenkin.

Näin Suomi voi -analyysi Artikkeli

Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen

Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.