”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.
Luulitko, että vain gynekologi voi hoitaa vaihdevuosia?
Harva menee työterveyshuollon vastaanotolle vaihdevuosioireiden takia, vaikka hyvin voisi. Univaikeudet, ahdistus ja nivelkivut ovat esimerkkejä oireista, jotka saattavat liittyä vaihdevuosiin.
– Vaihdevuosioireiden hoitaminen on osa perusterveydenhoitoa, jota myös yleis- ja työterveyslääkärit tekevät, sanoo työterveyslääkäri Niina Marjala.
Terveystalon tilastoista selviää, että vastaanotoille tulevista vaihdevuosi-ikäisistä naisista jopa yhdeksällä kymmenestä oireet ovat sellaisia, että ne saattavat olla kytköksissä vaihdevuosiin.
Kaikki lääkärit eivät välttämättä ole yhtä tottuneita hoitamaan vaihdevuosioireita, mutta Terveystalossa voi hakeutua asiaan perehtyneelle työterveys- tai yleislääkärille työterveyssopimuksen puitteissa.
Jotta vaihdevuosioireiden kanssa ei törmäisi seinään, Terveystalossa koulutetaan niiden tunnistamiseen eri ammattilaisia työterveyshoitajista psykologeihin ja fysioterapeutteihin.
– Myös omalta työterveyshoitajalta voi kysyä, kenen vastaanotolle voisi mennä, Marjala sanoo.
Vaihdevuosioireiden hoitaminen on perusterveydenhoitoa. “
Apua uupumukseen
Tyypillisesti työterveyslääkärin vastaanotolle tuleva toivoo apua väsymykseen tai uupumukseen.
– Moni kokee, että ei enää jaksa pyörittää työn ja arjen vaatimaa kokonaispalettia. Kaoottinen tilanne on eskaloitunut vyyhdiksi, jota ei saa purettua, Marjala sanoo.
Terveystalon kesällä 2024 tekemään kyselytutkimukseen vastanneista naisista 30 prosenttia oli kokenut vaihdevuosioireiden vaikuttaneen työkykyynsä. Naiset olivat erityisesti kokeneet itsensä väsyneeksi tai kuormittuneet työstä enemmän kuin aikaisemmin.
Vaihdevuodet voivat selittää väsymyksen kokonaan tai osittain. Väsymyksen ja uupumuksen taustalla voi olla myös esimerkiksi kakkostyypin diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta, sydänvaivat, uniapnea ja tietenkin stressi.
Joskus oireiden syyn selvittäminen vaatii salapoliisin otetta. Siksi Marjalakin esittää liudan erilaisia kysymyksiä ja tarvittaessa teettää jatkotutkimuksia. Millaisissa tilanteissa oireet ilmenevät? Onko muita uusia oireita? Miten jaksat töissä ja vapaalla?
– Vaihdevuosioireet ovat monimuotoisia, eikä syyn löytäminen ole suoraviivaista.
Hoidon aloittaminen myös auttaa vahvistamaan diagnoosin. Jos oireet johtuvat vaihdevuosista, niihin tepsii hormonihoito. Jos hoito ei tehoa, kyse on jostain muusta ja selvittelyä kannattaa jatkaa.
Salapoliisin työtä. Moni työterveydessäkin hoidettu vaiva liittyy vaihdevuosiin. Erilaisten oireiden syiden selvittäminen on arkea työterveyslääkäri Niina Marjalan kaltaisille ammattilaisille.
Hormonihoitoa tavalliselta vastaanotolta
Jos hormonihoidon aloittamiselle ei ole esteitä, myös yleis- ja työterveyslääkäri pystyy aloittamaan hoidon. Esteitä ovat esimerkiksi sairastettu syöpä tai veritulppa, vuotohäiriöt tai suvussa vahva veritulpparasite. Jos esteitä on, lääkäri lähettää potilaan gynekologin vastaanotolle.
Paljon riippuu siitä, millainen sopimus potilaan työnantajalla on työterveysaseman kanssa. Yleensä sopimuksiin kuuluu erikoislääkärin konsultointi ainakin siinä tapauksessa, että oireet ovat pitkäaikaisia ja vaikuttavat merkittävästi työkykyyn.
– Omalta työterveyden tiimiltä Terveystalosta kannattaa varmistaa, mitä kaikkea sopimukseen kuuluu.
Hoitoa ei tarvitse pelätä. Vertailun vuoksi: Moni juo alkoholia miettimättä sen aiheuttamaa rintasyöpäriskiä, joka on suurempi kuin hormonihoidon.
Hormonihoidosta on myös muita hyötyjä kuin vaihdevuosioireiden väheneminen. Se esimerkiksi pienentää riskiä sairastua osteoporoosiin ja sydän- ja verisuonitauteihin.
Hormonihoito auttaa nukkumaan ja jaksamaan
Työssä jaksamiseen ja palautumiseen voi vaikuttaa myös omilla valinnoilla. Aloittaa voi vaikka nukkumisen vaalimisesta. Moni ajattelee pärjäävänsä vähäisillä unilla, mutta suurin osa ihmisistä tarvitsee noin 8 tuntia unta yössä.
– Monet ihmiset nukkuvat liian vähän. Kun vaihdevuodet sitten vielä vähentävät melatoniinin tuotantoa, edellytykset hyvälle palautumiselle eivät aina ole optimaaliset, Marjala sanoo.
Melatoniinin väheneminen huonontaa unta.
Aina uneen ei voi itse vaikuttaa. Hormonihoito auttaa hyvin aamuyön heräilemiseen ja muihin vaihdevuosioireisiin.
Työterveyshuoltoon kannattaa olla yhteydessä viimeistään siinä vaiheessa, kun oireet alkavat vaikuttaa työkykyyn.
– Tuntuu hullulta, että kaikki eivät hae elämää haittaaviin oireisiin apua. On turha kärsiä, koska oireet ovat helposti hoidettavissa hormonihoidolla.
Tyypillisesti työterveyslääkärin vastaanotolle tuleva toivoo apua väsymykseen tai uupumukseen. “
Viisas työnantaja tarjoaa tietoa vaihdevuosista
Vaihdevuodet koskettavat yli puolta miljoonaa työikäistä. Monilla heistä on parikymmentä vuotta työuraa edessään, joten heidän työssä jaksamisestaan kannattaa huolehtia. Työterveyslääkäri Niina Marjalan mielestä työpaikoilla olisikin syytä miettiä, miten vaihdevuosi-ikäisiä voisi tukea.
– Vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat tunnollisia ja hyviä työntekijöitä, kokeneita ammattilaisia.
Kukaan ei ole aina parhaimmillaan, oli minkä ikäinen tahansa. Vaihdevuosista johtuvaan väsymykseen voi kuitenkin vaikuttaa.
Se miten työntekijöitä voi tukea, riippuu työpaikasta ja -tehtävistä, Marjala painottaa. Yksi hyödyllinen keino voi olla kutsua asiantuntija työpaikalle kertomaan vaihdevuosista. Marjala on itsekin käynyt luennoimassa yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa.
– Tulee paljon halvemmaksi kertoa vaihdevuosista ja niiden hoidosta isolle joukolle kerralla. Tiedon lisääminen voi myös ehkäistä esimerkiksi pahoista unihäiriöistä johtuvia poissaoloja.
työterveyslääkäri, työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri
Lue lisää aiheesta
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.