Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli

Antti-Jussi Ämmälä
Asiantuntija Antti-Jussi Ämmälä 3.6.2024

Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.

On mahtavaa päästä lääkäriin heti, vaikka omalta kotisohvalta. Ei tarvitse matkustaa, etsiä parkkipaikkaa tai sumplia lastenhoitoa. Etävastaanotot, oirearviot ja muut digitaaliset palvelut vapauttavat terveydenhuollon ajasta ja paikasta tavalla, josta vain haaveilimme joitakin vuosia sitten. Samalla niille sovitetaan sankarin viittaa terveydenhuollon pelastajana. Lapsilleni kuitenkin opetan, että jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä, ei se useimmiten ole koko totuus.

Vanhat tavat arvioida palvelua eivät aina sovi uuteen

Uusi tapa tuottaa terveydenhuoltoa luo myös uusia huolia, uhkia ja huomioitavia asioita. Vuosikausia olemme hioneet kivijalkavastaanottojen turvallisuutta. Olemme hyödyntäneet menestyksekkäästi oppeja esimerkiksi ilmailusta, jossa lentoturvallisuutta rakettimaisesti parantaneet tarkastuslistat ovat löytäneet tiensä leikkaussaleihin kaikkialla maailmassa.

Vaikka muilla elämänaloilla olemme käyttäneet vuosien ajan erilaisia digipalveluita, on terveydenhuolto aivan oma maailmansa. Verkkokaupasta ostetun vääränkokoisen paidan voi palauttaa, mutta entä digipalvelussa saadun hoidon? Mummille on mukava soittaa välillä videopuhelu, ja samalla kuulee taustalta muidenkin paikalla olevien kuulumiset. Mutta entä etäpsykiatrin vastaanotolla?

Laadun ja turvallisuuden näkökulmasta huomioitavia asioita on valtava määrä. Vaikka lääketiede on etänä sama kuin läsnä, vaikuttaa kohtaamistapa moneen asiaan. Vastuunsa tunteva terveyspalveluiden tuottaja ottaa uusien palveluiden tarjoamisen vakavasti ja pyrkii systemaattisesti kartoittamaan kaikki näkökulmat. Tehtävä ei ole mitenkään helppo.

WHO julkaisi työkalun terveydenhuollon etävastaanottojen arviointiin

Onneksi kaikki ovat täsmälleen samassa tilanteessa. Siksi Maailman terveysjärjestö WHO otti yhteisen haasteen vastaan ja laati työkalun, jolla terveydenhuollon palveluja tarjoavat voivat systemaattisesti arvioida etäpalveluidensa laatua ja turvallisuutta erityisesti potilaan näkökulmasta.

Työkalun avulla arvioidaan:  

  • Potilaskeskeisyyttä, mm. asiakaskokemusta ja palveluiden helppokäyttöisyyttä 
  • Vaikuttavuuden seurantaa eli sitä, miten potilaan saamaa hyötyä seurataan ja
  • Palvelun turvallisuutta, eli esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan toteutumista sekä palveluiden johtamismallia.

Haaste hyväksytty!

Terveystalossa otimme haasteen heti tuoreeltaan vastaan. Isona valtakunnallisena toimijana halusimme kokeilla arviointityökalun toimivuutta suomalaisessa ympäristössä. Totesimme, että moni asia meillä on erinomaisella tasolla.

Löysimme myös parannettavaa. Olemme nähneet paljon vaivaa, jotta palvelumme ovat helppokäyttöiset ja toimintavarmat. Voimme kuitenkin tukea asiakkaitamme vieläkin enemmän digilukutaidossa. Jatkossa tarjoamme tukea ja ohjeistusta esimerkiksi siinä, mistä ympäristöstä etävastaanotolle kannattaa osallistua. Kuulemme myös tarkalla korvalla, millaista palautetta asiakkaamme antavat neuvoistamme ja kehitämme niitä jatkuvasti paremmiksi.

Järjestelmällinen, laaja ja rehellinen arvio terveyspalveluista auttoi tekemään asioinnista vieläkin sujuvampaa ja soisikin että kaikki palveluntuottajat ottaisivat tämän työkalun käyttöön. Täydellinen se ei tietenkään ole, mutta kehittyy varmasti sitä paremmaksi, mitä useampi sitä käyttää.

Antti-Jussi Ämmälä
Antti-Jussi Ämmälä

Antti-Jussi Ämmälä on psykiatrian erikoislääkäri sekä Terveystalon laatuylilääkäri. Hän vastaa koko Terveystalossa lääketieteellisestä laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa monenlaisia tehtäviä tiedon keräämisestä ja analysoinnista ohjeiden kehittämiseen, poikkeamista oppimiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tieteellinen tutkimus on yksi Ämmälän intohimoista.

Lue lisää aiheesta

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa Blogi

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa

Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.

Ilse Rauhaniemi Blogi

Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla

Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?

Terveystalon Digitaalisten palveluiden johtaja Ilari Richardt Blogi

Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024

Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.

Terveystalon Digiylilääkäri Tuomo Oikarainen Terveystalon vastaanottohuoneessa Blogi

Tekoäly tulee – olemme valmiina

Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.

Kaisu Norbäck ja Anna-Mari Heikkinen Blogi

Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?

Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.

Jukka Pitkänen Terveystalo Blogi

Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?

Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.