Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
On mahtavaa päästä lääkäriin heti, vaikka omalta kotisohvalta. Ei tarvitse matkustaa, etsiä parkkipaikkaa tai sumplia lastenhoitoa. Etävastaanotot, oirearviot ja muut digitaaliset palvelut vapauttavat terveydenhuollon ajasta ja paikasta tavalla, josta vain haaveilimme joitakin vuosia sitten. Samalla niille sovitetaan sankarin viittaa terveydenhuollon pelastajana. Lapsilleni kuitenkin opetan, että jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä, ei se useimmiten ole koko totuus.
Vanhat tavat arvioida palvelua eivät aina sovi uuteen
Uusi tapa tuottaa terveydenhuoltoa luo myös uusia huolia, uhkia ja huomioitavia asioita. Vuosikausia olemme hioneet kivijalkavastaanottojen turvallisuutta. Olemme hyödyntäneet menestyksekkäästi oppeja esimerkiksi ilmailusta, jossa lentoturvallisuutta rakettimaisesti parantaneet tarkastuslistat ovat löytäneet tiensä leikkaussaleihin kaikkialla maailmassa.
Vaikka muilla elämänaloilla olemme käyttäneet vuosien ajan erilaisia digipalveluita, on terveydenhuolto aivan oma maailmansa. Verkkokaupasta ostetun vääränkokoisen paidan voi palauttaa, mutta entä digipalvelussa saadun hoidon? Mummille on mukava soittaa välillä videopuhelu, ja samalla kuulee taustalta muidenkin paikalla olevien kuulumiset. Mutta entä etäpsykiatrin vastaanotolla?
Laadun ja turvallisuuden näkökulmasta huomioitavia asioita on valtava määrä. Vaikka lääketiede on etänä sama kuin läsnä, vaikuttaa kohtaamistapa moneen asiaan. Vastuunsa tunteva terveyspalveluiden tuottaja ottaa uusien palveluiden tarjoamisen vakavasti ja pyrkii systemaattisesti kartoittamaan kaikki näkökulmat. Tehtävä ei ole mitenkään helppo.
WHO julkaisi työkalun terveydenhuollon etävastaanottojen arviointiin
Onneksi kaikki ovat täsmälleen samassa tilanteessa. Siksi Maailman terveysjärjestö WHO otti yhteisen haasteen vastaan ja laati työkalun, jolla terveydenhuollon palveluja tarjoavat voivat systemaattisesti arvioida etäpalveluidensa laatua ja turvallisuutta erityisesti potilaan näkökulmasta.
Työkalun avulla arvioidaan:
- Potilaskeskeisyyttä, mm. asiakaskokemusta ja palveluiden helppokäyttöisyyttä
- Vaikuttavuuden seurantaa eli sitä, miten potilaan saamaa hyötyä seurataan ja
- Palvelun turvallisuutta, eli esimerkiksi tietosuojan ja tietoturvan toteutumista sekä palveluiden johtamismallia.
Haaste hyväksytty!
Terveystalossa otimme haasteen heti tuoreeltaan vastaan. Isona valtakunnallisena toimijana halusimme kokeilla arviointityökalun toimivuutta suomalaisessa ympäristössä. Totesimme, että moni asia meillä on erinomaisella tasolla.
Löysimme myös parannettavaa. Olemme nähneet paljon vaivaa, jotta palvelumme ovat helppokäyttöiset ja toimintavarmat. Voimme kuitenkin tukea asiakkaitamme vieläkin enemmän digilukutaidossa. Jatkossa tarjoamme tukea ja ohjeistusta esimerkiksi siinä, mistä ympäristöstä etävastaanotolle kannattaa osallistua. Kuulemme myös tarkalla korvalla, millaista palautetta asiakkaamme antavat neuvoistamme ja kehitämme niitä jatkuvasti paremmiksi.
Järjestelmällinen, laaja ja rehellinen arvio terveyspalveluista auttoi tekemään asioinnista vieläkin sujuvampaa ja soisikin että kaikki palveluntuottajat ottaisivat tämän työkalun käyttöön. Täydellinen se ei tietenkään ole, mutta kehittyy varmasti sitä paremmaksi, mitä useampi sitä käyttää.
Antti-Jussi Ämmälä on psykiatrian erikoislääkäri sekä Terveystalon laatuylilääkäri. Hän vastaa koko Terveystalossa lääketieteellisestä laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta. Käytännössä tämä tarkoittaa monenlaisia tehtäviä tiedon keräämisestä ja analysoinnista ohjeiden kehittämiseen, poikkeamista oppimiseen ja turvallisuuskulttuurin kehittämiseen. Tieteellinen tutkimus on yksi Ämmälän intohimoista.
Lue lisää aiheesta
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Tekoäly tulee – olemme valmiina
Väitän, että tekoäly tekee lähitulevaisuudessa osan lääkärin töistä. Mutta en vielä tiedä, mitä nämä työt tarkalleen ovat.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.
Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?
Muistan hyvin piirustuksen, jonka tein erikoistumisaikanani muistikirjaani. Piirsin janaa pitkin juoksevan tikku-ukon; tikku-työfysioterapeutin. Hahmottamani jana kuvasi työterveyshuollon ja työelämän muutosta edeltävän parin sadan vuoden ajalta; aina teollisesta vallankumouksesta, työterveyden alkumuodoista ja tehdaslääkäreistä lähtien, 2000-luvun työterveyshuoltolakiin ja laajoihin työterveyshuollon asiantuntijatiimeihin. Vaikka työterveyttä oli matkan varrella kehitetty harppauksin, työelämä ja toimintaympäristömme oli muuttunut vielä nopeammin. Juoksuaskelista huolimatta, tikku-työfysioterapeutti oli silti jatkuvasti askeleen perässä, usein mukana vasta silloin, kun ongelma oli jo syntynyt. Kirjoitin piirustukseni alle kysymyksen; milloin työterveys pääsee niin pitkälle, että kuljemme työelämän rinnalla ja näemme tulevan, jotta voimme sen ennaltaehkäistä? Tikku-työfysioterapeuttini joutui odottamaan tuota vastausta vielä reilun vuosikymmenen…