Siivooja saa haavan sormeensa, haava tikataan ja hänen on vältettävä likaista työtä viikon ajan. Toisaalla varastotyöntekijä nyrjäyttää nilkkansa ja saa lääkäriltä ohjeen välttää liikkumista vaativaa työtä määräajan. Nuori mieli ahdistuu nykyisen työtehtävänsä kuormittavuudesta, eikä koe voivansa jatkaa sitä enää hetkeäkään. Kaikilla heillä työkyky on rajoittunut, muttei kuitenkaan kokonaan poistunut.

Työkyky ei ole on/off

 

Työkyvyllä tarkoitetaan ihmisen voimavarojen ja työn välistä tasapainoa.

Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.

Motivaatio on työn intoa, iloa ja imua, johon vaikuttavat johtaminen, työyhteisö ja työolot. Työkyky vahvistuu, kun ihminen kokee työn mielekkäänä, ja toisaalta heikkenee päinvastaisessa tilanteessa. Työn vaatimusten taas täytyy olla sopivassa suhteessa henkilön osaamiseen, jotta tasapaino on mahdollista saavuttaa. Kaikki työkyvyn osatekijät vaikuttavat toisiinsa ja työkyky säilyy, kun ne tukevat toisiaan.

Joskus muutos työkyvyssä vaatii muutoksia myös työtehtävissä. Kevennetyn/korvaavan työn toimintamalli on hyvä vaihtoehto sairauspoissaololle. Tätä varten lääkäri kirjoittaa sairauspoissaolon sijaan sairauden tai vamman aiheuttamat rajoitteet sairauspoissaolotodistukseen ja esihenkilö pyrkii määriteltyjen rajoitteiden mukaisesti järjestämään työntekijälle sopivaa työtä.

Kevennetty/korvaava työ voi olla esimerkiksi opiskelua, inventaariota tai etätyötä. Jos sopivaa työtehtävää ei kuitenkaan löydy, on ratkaisuna sairauspoissaolo. Kevennetyn työn osalta (työsopimuksen mukainen työ) ei lääkäriä välttämättä lainkaan tarvita, vaan työntekijä ja esihenkilö voivat sopia työn keventämisestä määräajaksi, mutta korvaavan työn osalta tarvitaan työolot tuntevan lääkärin kannanotto, Riipinen täydentää.

Muita vaihtoehtoja keventämiseen tarjoavat

  • osasairauspäiväraha, joka antaa työntekijälle vaihtoehdon palata 40-60 prosenttisella työosuudella työhönsä.
  • työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta (ei eläköitymisuhkaa lähivuosina), ja jossa työtehtävien tulee muuttua riittävästi. Työterveydessä tehdään päätös työkokeilusta ja Kela maksaa kuntoutusrahaa etuuden kriteerien täyttyessä.
  • ammatillinen kuntoutus, käytetään, jos asiakkaalla todetaan todennäköinen työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Ammatillista kuntoutusta ovat mm. työkokeilu ja kouluttaminen uuteen ammattiin.

 

Ammatillisen kuntoutujien yleisin diagnoosi oli jokin tuki- ja liikuntaelin sairaus (44 %). Seuraavaksi suurin ryhmä olivat mielenterveyssyistä kuntoutujat (28 %).

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat olleet kuntoutuksen yleisin syy ja päätöksistä lähes puolet koskee edelleen tuki- ja liikuntaelinvaivoja. Viimeisen 10 vuoden aikana mielenterveyskuntoutujien osuus on kasvanut ja he ovat toiseksi suurin ryhmä edustaen vajaata kolmannesta kaikista kuntoutuspäätöksistä, Riipinen kertoo.

Hyvin sovitut työhön paluun käytännöt tuovat myös taloudellista etua sekä työnantajalle että työntekijälle. Työhön paluun tukeminen on parhaimmillaan yhteistyötä työnantajan, työntekijän ja työterveyden lääkäreiden kesken. On kaikkien etu, ettei työntekijöiden terveyttä, toipumista ja turvallisuutta koetella. 

Yksinkertaistettuna työkyky koostuu ihmisen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta toimintakyvystä, joka kerrotaan motivaatiolla ja jaetaan työn vaatimuksilla.

Anita Riipinen
Työkyvyn kaava

Työhön paluun tuen hyvät periaatteet

  • Työpaikka on vahvasti sitoutunut terveyden edistämiseen ja turvallisuuteen. On näyttöä, että positiivinen asenne työpaikalla varmistaa työhön paluuta.
  • Työnantaja tarjoaa mahdollisuuden kevennettyyn tai korvaavaan työhön oireisille, sairastuneille tai loukkaantuneille ja varmistaa turvallisen ja terveydelle suotuisan työhön paluun.   
  • Työhön paluun suunnittelijoiden on oltava varmoja, että yhteistyö työpaikalla sujuu.
  • Esihenkilöt saavat koulutusta työkyvyttömyyden torjuntaan ja työhön paluun tukitoimiin.
  • Esihenkilöt ovat kiinnostuneita alaistensa hyvinvoinnista ja osaavat sairauden tai vahingon sattuessa olla hienotunteisesti ja tahdikkaasti yhteydessä alaisiinsa.
  • Työhön paluun koordinaatiolla on vastuuhenkilö. Tämä koordinaattorin rooli voi olla työterveydessä tai työpaikan sisällä.
  • Kaikki yhteydenpito tapahtuu aina työntekijän suostumuksella ja ehdotonta luottamuksellisuutta noudatetaan.

 

Tutustu kuinka voimme auttaa työnantajia terveen työpaikan rakentamisessa ja jättämään työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja tukea henkilöstösi työkykyä

Lue lisää aiheesta

Artikkeli

”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita

Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.

Artikkeli

”Vaiva oli niin häijy, että olin valmis leikkaukseen” – Osmo Ylösen selkä leikattiin aivokirurgin tarkkuudella

Osmo Ylönen joutui kokemaan, kuinka suunnattomia kipuja hermopinne voi aiheuttaa. Nyt hän pystyy taas puuhastelemaan mökillä ja lastenlastensa kanssa.

Artikkeli

8+1 keinoa kohentaa vireystilaa

Väsyttääkö sinua päiväsaikaan tai ovatko kierrokset korkealla vielä illallakin? Kokeile näitä vinkkejä paremman vireystilan saavuttamiseksi, neuvoo lääkäri Sanna-Tuulia Mattilan Tampereen Fokus Unesta.

Nainen katsoo puhelinta ulkona Artikkeli

Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?

Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.

Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin

Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.

Artikkeli

Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”

Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.