Uni - elintapamuutoksen kriittinen kulmakivi
Uni vaikuttaa kaikkiin kehomme osa-alueisiin, aina aivoista fyysiseen suorituskykyyn. Kokonaisvaltaisuutensa vuoksi sen merkitys elintapamuutoksessa on kiistaton. Terveystalon unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen kertoo, miten uni liittyy keskeisiin elintapasairauksiin ja mitä vaikutuksia sillä on päivittäiseen toimintaan.

Tiede tukee vahvasti väitettä, että uni on olennainen osa terveyttä ja hyvinvointia. Elintapamuutoksen motivaation ylläpito, terveellisten valintojen tekeminen ja pitkäaikaisten terveysriskien hallinta vaativat kaikki hyvää unta. Valtaosalle aikuisista riittävä unen tarve on noin 7-9 tuntia vuorokaudessa.
– Unen aikana keho korjaa päivän aikana tapahtuneita vahinkoja ja täyttää energiavarastot valmiiksi seuraavaan päivään. Elintapamuutosta toteuttaessa riittävä uni antaa energiaa käyttäytymismallien muuttamiseen ja uuden tavan ylläpitämiseen, Partinen sanoo.
Tutkimukset* osoittavat, että uni vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiimme ja pyrkimyksiimme ylläpitää terveellisempiä elintapoja sekä motivaation että aineenvaihdunnan osalta.
– Univajeessa olemme alavireisiä ja energiatasomme ovat alhaisemmat. Keho käy niin sanotusti ylläpitoliekillä ja suoriudumme vain pakollisista toiminnoista. Tällöin meillä ei ole energiaa ylläpitää muutosta ja motivaatiota terveellisiin elintapoihin, neuvoo Partinen.
Univaje altistaa aineenvaihduntahäiriöihin liittyviin elintapasairauksiin
Unen laatu vaikuttaa myös mielenterveyteen, stressin hallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Huonosti nukuttu yö voi johtaa tunnepohjalta tehtyihin äkkipikaisiin ja epäsuotuisiin päätöksiin.
– Jos aivomme eivät ole saaneet riittävästi lepoa, ne eivät jaksa kontrolloida impulsseja ja ruokahaluun vaikuttavien välittäjäaineiden ja hormonien vaikutus muuttuu. On havaittu, että väsyneenä syödään jopa 350-500 kaloria enemmän, mitä hyvin nukutun yön jälkeen. Pidempään jatkunut univaje altistaa siten epäterveellisille ruokailutottumuksille ja siitä johtuvat mieliteot voivat aiheuttaa jopa 5-10 kilon painonnousun vuodessa, Partinen toteaa.
Väsyneenä tai stressaantuneena kehon immuunipuolustusjärjestelmä heikkenee, koska kaikki energia kuluu vireystilan ylläpitämiseen.
– Univajeen on havaittu heikentävän vastustuskykyä jopa kolmannekseen siitä mitä immuniteetti on hyvin nukutun yön jälkeen. Jo se, että nukkuu 5-7 vuorokautta huonosti tai liian vähän heikentää verensokeritasapainoa ja nostaa stressihormoneita. Näin univaje lopulta altistaa 2-tyypin diabetekselle. Vastaavasti hyvin nukuttu yö tasoittaa verensokereita, mikä madaltaa diabetekseen liittyvää riskiä, kertoo Partinen.
Univaje kasvattaa myös sydän- ja verisuonitautien riskiä suoraan lisäämällä kehon tulehdustekijöiden määrää ja epäsuorasti nostamalla verenpainetta.
Valmennuksesta vaikuttavaa apua uniongelmiin
Uniongelmat ovat kohtalaisen yleinen haaste nykyhetken työikäisille ja vaikuttavat luonnollisesti henkilöiden työtehoon ja sitä kautta myös organisaatiossa tehtävän työn tuottavuuteen. Yksilölle koituvien hyötyjen lisäksi investoinnit hyvään uneen maksavat itsensä takaisin myös yrityksille, kun työteho nousee ja unihäiriöistä johtuvat sairauspoissaolot vähenevät.
– Unettomuuden taustalla voi olla useita syitä. Uniongelmat myös harvoin ovat ainoa vaiva, minkä vuoksi hoitoon hakeudutaan. Ensin onkin tärkeä varmistaa, ettei unihäiriön taustalla ole mitään hoitoa vaativaa sairautta, minkä jälkeen voidaan löytää univalmentajan avulla keinoja parantaa unen laatua lääkkeettömästi, Partinen neuvoo.
Tällä hetkellä vaikuttavimmat kansainväliset tulokset uniongelmien hoidossa on saatu Terveystalossakin käytössä olevalla univalmennuksilla mikä pohjautuu kognitiivisbehavioraaliseen terapiaan (CBT-I). Tämän unettomuuden lääkkeettömän hoitomuodon avulla potilas oppii taitoja, joita hän voi käyttää itsenäisesti unen laadun parantamiseksi pitkällä aikavälillä.
– Meillä on Suomessa noin 200 unettomuuden lääkkeettömiin hoitoihin erikoistunutta univalmentajaa, jotka osaavat tukea uneen liittyvissä kysymyksissä tai ongelmissa. Moni univalmentajista on myös työterveyden ammattilainen, jolloin he voivat tarkastella uniongelmia laajemmin ja huomioida myös mahdolliset työhön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat unen laatuun ja löytää ratkaisuja, jotka tukevat parempaa unta ja työkykyä, Partinen vinkkaa.
* Vaikuttaako uni immuniteettiin?: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2014/4/duo11497?keyword=univaje
Univajeen rooli immuunijärjestelmään liittyvien sairauksien riskiin: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34795404/
Yritykset – Nightingale-verianalyysi osaksi työterveystarkastuksia
Nightingalen verianalyysi integroidaan osaksi työterveydessä tehtävien säännöllisten terveystarkastusten laboratoriokokeita ja ennaltaehkäisevän työkyvyn tukea. Verianalyysillä selviää alttius sairastua kahdeksaan tavanomaiseen elintapasairauteen. Kyseessä on eri palvelu kuin kuluttajatuotteena myytävä Nightingale-terveysmittaus.
Lue lisää työterveyden artikkeleita

Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.

Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.

Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.