Työturvallisuuslain päivitykset voimaan 1.6.2023 – mitä työnantajan tulee huomioida?

Työelämän muutos ei ole uusi ilmiö, sillä työ on muuttunut aina. Viime vuosina koronapandemia kiihdytti työn murrosta ja luonnollisesti työn muuttuessa myös työn kuormitus- ja voimavaratekijät muuttuvat. Työturvallisuuslaki velvoittaa jo nyt työnantajia ennaltaehkäisemään työssä kuormittumista, mutta perinteisesti kuormitusta on tarkasteltu erityisesti fyysisen työympäristön vaarojen näkökulmasta.  

– Fyysisesti ylikuormittavan työn rinnalle on tullut yhä enemmän myös fyysisesti alikuormittavia töitä. Lisäksi työnantajan on tunnistettava myös psykososiaaliset kuormitustekijät, joita ovat esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa. Työnantajan on kuormitustekijöiden tunnistamisen lisäksi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta kuormitus ei johtaisi esimerkiksi työuupumukseen. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata itse, me työterveyshuollossa olemme työpaikan tukena, kertoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Ilse Rauhaniemi. 

Työuupumus itsessään ei ole sairaus, vaan nippu työhön liittyviä oireita. 

– Työpaikalla työuupumus näkyy usein kyynistymisenä ja ammatillisen itsetunnon laskuna, sekä haasteina hallita omia tunteitaan tai oppia uutta. Työssä uupuneen kaikki vapaa-aika saattaa kulua töistä palautumiseen, eikä uupunut jaksa tavata ystäviään tai tehdä itselleen tärkeitä asioita, Rauhaniemi kuvailee. 

Työterveyslaitoksen tuorein Miten Suomi voi –tutkimus paljasti, että työuupumus tai kohonnut työuupumusriski koskee joka neljättä alle 36-vuotiasta. 46–55-vuotiailla työuupumuksen luvut olivat samalla tasolla nuorten aikuisten kanssa.  

– Kasvaneet mielenterveysperusteiset poissaolot ja työssä uupumisen kansanterveydellinen uhka sai vuonna 2022 aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet tekemään yli 3000 tarkastusta, jotka kohdentuivat juuri psykososiaalisen kuormituksen hallintaan työpaikoilla. Tarkastetuista työpaikoista jopa kahdella kolmasosalla oli korjattavaa psykososiaalisen kuormituksen hallinnassa. 

Työurien yhtenäistäminen ja pidentäminen lakipäivityksen tavoitteena 

Jotta yhteiskuntana selviämme kutistuvan työikäisen väestönosan aiheuttamasta talouden kestävyysvajeesta, on meidän onnistuttava yhtenäistämään ja pidentämään työuria. Tämä edellyttää työnantajilta entistä vahvempaa otetta työn riskien ja kuormitustekijöiden hallintaan ja työn sopeuttamiseen työntekijän yksilöllisten ominaisuuksien mukaan. 

– Työnantajan tulee ottaa huomioon työkyvyn vaihtelu työuran eri vaiheissa. Kyse ei ole ainoastaan urien pidentämisestä, vaan myös onnistuneesta startista, sillä jo nyt olemme nähneet kasvavan trendin nuorten aikuisten mielenterveyshaasteissa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja varhaisvaiheen interventiot ovat todistetusti kaikkein vaikuttavimpia, joten niiden painoarvo kasvaa nyt myös työturvallisuuslain päivityksessä, kertoo Rauhaniemi.

Työpaikkaselvitykseen perustuvassa toimintasuunnitelmassa huomioidaan työpaikan kuormitustekijät 

Jotta työnantajat voisivat suunnitella mahdollisimman vaikuttavat ja oikein kohdennetut toimenpiteet työkuormituksen vähentämiseksi, tarvitaan tietoa työn kuormitustekijöistä ja niiden terveydellisestä merkityksestä. Työpaikka tekee työn riskien arvioinnin, ja työpaikkaselvitys suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä työterveyden kanssa. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan kuormitustekijöiden terveydellinen merkitys ja tehdään tarvittavat toimenpidesuositukset kuormitustekijöiden vähentämiseksi. 

– Työterveyden moniammatillisella tiimillä on jokaisella oma tärkeä roolinsa työpaikkaselvityksen toteuttamisessa. Terveydellisen merkityksen ja työkykyvaikutusten arviointi kuuluu ensisijaisesti työterveyslääkärille, mutta työterveyshoitaja ja työfysioterapeutti voivat työterveyden ammattihenkilönä toteuttaa fyysisen perusselvityskäynnin itsenäisesti, lääkärin osallistuessa työpaikkaselvityskäynnin suunnitteluun ja tarvittaessa itse käyntiin etäyhteydellä, sanoo Rauhaniemi. 

Työfysioterapeutti arvioi ensisijaisesti työn fyysisiä kuormitustekijöitä. Työterveyspsykologin asiantuntijuus on tärkeää perustyöpaikkaselvityksen suunnittelussa ja psykososiaalisen kuormituksen terveydellisen merkityksen arvioinnissa.  

– Työpaikan tilanteen ja kuormitustekijöiden mukaan tehdään myös suunnattuja työpaikkaselvityksiä, joita voivat toteuttaa itsenäisesti myös työterveyden asiantuntijat, kuten juuri työterveyspsykologi tai esimerkiksi ravitsemusterapeutti, Rauhaniemi jatkaa.   

Nykypäivänä ja tulevaisuudessa työtä tehdään aiempaa enemmän hybridimallilla ja alati vaihtuvien sidosryhmien kanssa. Työtä tehdään lisäksi usein varsinaisen työpaikan ohella kotona ja paikoissa, joita ei ole tarkoitettu työn tekemiseen ja joiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta on vastuussa joku muu kuin työnantaja. Työkyvyn tukemiseksi työterveyden onkin tärkeää saada kokonaiskuva työntekijöiden työstä. 

– Perustyöpaikkaselvitykseen pohjautuvassa työterveyden toimintasuunnitelmassa kuvataan asiakkaan tarpeen mukainen työterveysyhteistyö. Toimintasuunnitelma laaditaankin yhteistyössä työpaikan kanssa, ja sinne kuvataan mm. terveystarkastukset, jotka huomioivat eri toimialojen ja työntekomallien erityispiirteet. Näin voimme ehkäistä työstä sairastumista ja tukea työpaikan työkykytilannetta, Rauhaniemi täydentää.