Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Työterveyshuollon keskeinen lakisääteinen perustehtävä on yhteistyössä työpaikan kanssa ehkäistä työn aiheuttamaa terveydelle haitallista henkistä kuormittumista ja tukea työyhteisöjä. Tämä on hieno tavoite ja näin toimien varmasti pystyttäisiin, yhdessä työpaikkojen kanssa, torjumaan työperäisten mielenterveysongelmien jatkuvaa lisääntymistä. Käytännössä näin ei valitettavasti kuitenkaan useinkaan tapahdu.
Työperäisten mielenterveysongelmien ratkaisemisessa painopiste ei ole ollut eikä edelleenkään ole ennaltaehkäisyssä vaan seurausten hoitamisessa. Tähän on kaksi juurisyytä: työterveyshuollon korvauspolitiikka ja työterveyspsykologien juridinen asema. “
Nykyinen korvauspolitiikka toimii hyvää työterveyshuoltokäytäntöä vastaan luoden epätasa-arvoa
Työnantajilla on mahdollisuus saada korvausta työterveyshuollon kustannuksista. Korvauspolitiikan määrittelee viime kädessä Kela etuusohjeessaan ja se ohjaa voimakkaasti käytännön työtä. Nykyisen korvauspolitiikan mukaan työterveyspsykologi saa arvioida ja selvittää työoloja ja niiden ongelmia, mutta ei saa auttaa ja tukea työpaikan johtoa ja esihenkilöitä selvityksen tuottamien parannusehdotusten toteuttamisessa - koska se on nykyisen tulkinnan mukaan henkilöstön kehittämistä eikä työterveyshuoltoa.
Tämä tulkinta vaikeuttaa ja estää vaikuttavaa mielenterveyden edistämistyötä työpaikalla ja on siirtänyt työn painotusta liikaa vastaanottotyöhön, jossa kuitenkin lähinnä korjataan seurauksia. On selvää, että nykyohjeistus ei vastaa työterveyshuoltolain henkeä eikä hyvää työterveyshuoltokäytäntöä.
Nykyaikainen työelämä on monimutkaista ja esihenkilöt tarvitsevat apua ja tukea psykososiaalisen työympäristön parantamiseen. Jos asiantuntija-apua ei saa, kintaat putoavat arjen paineessa helposti ja mielenterveysongelmat jatkavat kasvu-uralla, kun ongelmia synnyttäviin rakenteisiin ei puututa. Onneksi on myös valveutuneita työnantajia, jotka käyttävät työterveyspsykologien apua työolojen parantamiseen, vaikka eivät saakaan siitä korvauksia. Kaikilla työnantajilla ei kuitenkaan ole tähän taloudellista mahdollisuutta, mikä luo epätasa-arvoa työelämään.
Sääntely jarruna vaikuttavimman hoidon hyödyntämiseen
On olemassa vahva näyttö siitä, että psykososiaalinen työympäristö vaikuttaa voimakkaasti ihmisen mielenterveyteen ja terveyteen laajemminkin. Esimerkiksi huono johtaminen romahduttaa mielialan. Työn sujuvuus vaikuttaa merkittävästi työntekijän kuormittumiseen. Jatkuva kiire ja paine työssä vie ilon muustakin elämästä. Epäoikeudenmukaisuus nostaa verenpainetta. Työpaikkakiusaaminen voi aiheuttaa vakavan trauman.
Päinvastoin kuin muut työterveyshuollon ammattilaiset, työterveyspsykologi ei juridisen asemansa vuoksi voi sopia työpaikan kanssa yhteistyöstä mielenterveyden edistämiseksi, vaan työterveyspsykologin palvelut vaativat aina tarvearvion ja toimeksiannon työterveyslääkäreiltä tai -hoitajilta.
Tämä byrokratia hidastaa ja hankaloittaa tarpeen mukaisen avun järjestämistä työpaikoille, lisää turhia kustannuksia ja saattaa jopa jättää työpaikan kokonaan työterveyspsykologin tuen ulkopuolelle. Kysynkin, onko meillä yhteiskuntana todella varaa tähän? “
Seurausten hoitamisesta syiden poistamiseen
Korvauskäytäntö ja työterveyspsykologin toimintamandaatti työterveyshuollossa ovat työntekijöiden mielenterveyden edistämisen osalta täysin vanhentuneita eivätkä vastaa nykypäivän työpaikkojen ja työyhteisöjen tarpeita. Työterveyspsykologin mandaatin vahvistaminen ja hänen toteuttamansa esihenkilöyhteistyön ottaminen korvauksen piiriin olisivat erittäin kustannustehokkaita keinoja vaikuttaa mielenterveysongelmien tsunamiin työelämässä.
Ongelman ratkaisuun ei tarvita lisää rahaa, vaan sen kohdentamista järkevästi ja vaikuttavasti – seurausten hoitamisesta syiden poistamiseen. Olisiko tälle viimeinkin oikea aika, nyt kun hallitusohjelmassakin tavoitellaan työntekijöiden mielen hyvinvoinnin merkittävää kohenemista ja työuupumuksen vähentämistä?
Antti on Terveystalon johtava työterveyspsykologi ja psykoterapeutti.
Lue lisää työterveyden blogeja
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Yhdessä kohti terveempää työpaikkaa: Työterveyskumppanuuden voima
Terve työpaikka on yhteisen ponnistelun tulos, ja suomalaiset yrityspäättäjät jakavat tämän näkemyksen. Asiakkuusjohtaja Terhi Nieminen kertoo, miten Terveystalo keskittyy ennakoivaan toimintaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tukien työpaikkojen ja työntekijöiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti. Näin luomme arvoa, joka edistää kestävää menestystä ja vastaa tulevaisuuden työelämän haasteisiin.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.