Työkykyriskiä ennakoivat signaalit - ota organisaatiosi käyttöön kaukoputki tulevaan
Viime vuosina on paljon puhuttu siitä, että sairauspoissaoloseurannassa on havaittu mielenterveydellisistä syistä kirjoitettujen poissaolojen kasvua. Sairauspoissaoloseurantaa on tehty työterveydessä jo vuosia, ja vaikka kyseessä on vakiintunut malli reagoida poissaoloihin ja hallita niistä koituvia kustannuksia, kyse on kuitenkin peräpeiliin katsomisesta. Terveystalossa on valjastettu tukiäly analysoimaan dataa ja luotu kaukoputki tulevaan, joka ennakoi työkykyriskejä ja mahdollistaa niihin pureutumisen jo ennen ensimmäistäkään sairauspoissaoloa.
Terveystalon ennakoivissa signaaleissa nojataan vahvasti tieteeseen ja kaikilla ennakoivilla signaaleilla on tieteellinen näyttö siitä, että ne tunnistavat tulevan työkykyriskin.
– Tulevaisuuden ennustaminen kristallipallolla on liian vaativaa, emmekä ole halunneet lähteä arvailemaan asioita. Siksi kaikki malliin mukaan nostetut työkykyriskiä ennakoivat signaalit on validoitu tieteellisesti ja suomalaisella aineistolla väitöskirjatutkimuksilla, kertoo yritysterveyden kehittämisylilääkäri Maaret Helintö
Terveystalon tukiälyn analysoitavaksi on tällä hetkellä lisätty viisi ennakoivaa työkykyriskisignaalia. Terveystarkastusten yhteydessä tehtävillä terveyskyselyillä kartoitetaan henkilön terveydentilaa, työhyvinvointia ja työkykyä. Voimavarakyselyllä voidaan kartoittaa psyykkisen puolen kuormittumista, keinoja palautua psyykkisestä kuormituksesta ja muistikuormitusta. Jos kyselyiden pohjalta yksikin työkykyriskiosa-alueesta nousee esiin, tästä syntyy hälyte työterveyteen selvittää tilannetta lisää.
– Esimerkiksi tietotyössä olevilla voi voimavarakyselyssä tulla hälyte muistikuormituksesta, jolla on tutkimusten mukaan jopa 2,8 -kertainen riski joutua seuraavan vuoden aikana sairauslomalle, jos kaikki jatkuu ennallaan. Jos puolestaan kuuluu Terveyskyselyssä työkykyriskijoukkoon, on heillä vuoden seurannassa havaittu nelinkertainen määrä sairauspoissaoloja verrattuna niihin, jotka eivät Terveyskyselyn perustella kuuluu työkykyriskijoukkoon, Helintö kertoo.
Palveluiden käyttö kertoo työkyvystä
Kyselyiden lisäksi tukiäly analysoi myös henkilöiden terveyspalveluiden käyttöä. Tutkimusten mukaan vain 10 % asiakkaista voi käyttää jopa 80 % terveydenhuollon resursseista. Näillä niin kutsutuilla suurkuluttajilla on havaittu enemmän ja pidempiä sairauspoissaolojaksoja kuin muilla palveluiden käyttäjillä. Heillä on myös todettu korostunut yhteys pitkiin, yli 15 päivän mittaisiin sairauspoissaoloihin verrattuna muihin palveluiden käyttäjiin.
– Tukiälyn analysoimista palveluiden käytöstä on poistettu kaikki terveystarkastukset ja työkyvyn tukemiseen liittyvät palvelut, eli analyysin kohteena ovat ainoastaan sairausvastaanotot ja muusta irralliset asioinnit. Jos tällaista palvelukäyttöä on runsaasti vuoden sisällä, syntyy jälleen hälyte, jotta päästään selvittämään juurisyy ja tukemaan työkykyä, Helintö sanoo.
Kaikki ennakoivat signaalit ovat Terveystalon työterveysasiakkaille vapaaehtoisia ja jokainen organisaatio saa valita seurataanko näitä lainkaan tai seurataanko näistä kaikkia tai vain osaa. Asiasta sovitaan aina toimintasuunnitelmassa, jonka mukaan työterveys toteuttaa seurantaa ja reagoi herkästi hälytteisiin sovitun mukaisesti.
– Ennakoivien signaalien hyödyntäminen työkykyjohtamisessa auttaa organisaatioita ottamaan paremmin haltuun tilapäisen työkyvyttömyyden kustannuksia ja pysyvän työkyvyttömyyden riskiä. Luonnollisesti toimiva prosessi tukee myös yksilöitä, kun hälyttäviin tilanteisiin voidaan puuttua ennen kuin haasteet syvenevät ja mutkistuvat ja johtavat ongelmiin henkilötasolla. Kaikki voittavat, kun työkykyriskit taklataan jo ennen niiden realisoitumista, Helintö toteaa.
Ennakoivat signaalit osaksi oman organisaation työkykyjohtamista
Haluatko kuulla lisää ennakoivista signaaleista ja ottaa ne käyttöön omassa työkykyjohtamisessasi? Ota yhteyttä omaan yhteyshenkilöösi tai työterveystiimiisi ja miettikää mitkä signaaleista parhaiten tukevat organisaatiotanne.
Tutustu myös
- Tiia Rehon väitöstutkimus ”Frequent Attenders of Occupational Health Primary Care and Work Disability”
Tutustu kuinka voit jättää työelämän kalleimmat lauseet historiaan ja tukea henkilöstösi työkykyä
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Työterveyden moniammatillinen tiimi saa tuekseen yleislääketieteen erikoisosaajan
Syksyn 2023 aikana Terveystalossa pilotoitiin uutta toimintamallia, jossa työterveystiimistä löytyi myös nimetty yleislääketieteen erikoislääkäri. Positiivisten kokemusten siivittämänä malli tullaan seuraavan vuoden aikana laajentamaan asteittain lukuisiin työterveysasiakkuuksiin. Jatkossa kokenut yleislääkäri tuo asiakasyhteistyöhön sairauksien hoidon asiantuntemusta ja toimii ns. omalääkärinä yrityksen työntekijöille.
Terveystalo kartoittaa suomalaisen työelämän inhimillistä tehokkuutta
Terveystalo selvittää työikäisille suunnatulla kyselytutkimuksella kuinka hyvinvointi ja organisaation suorituskyky yhdistyvät suomalaisilla työpaikoilla. Kaikille avoin kyselytutkimus on osa keväällä 2024 käynnistynyttä Inhimillisesti tehokas -ohjelmaa. Kyselyn ja ohjelman tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2025.