Työkyky seuraa, kun sitä johdetaan – Arkijohtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa

06. syyskuuta 2022

Työelämä on keskellä murrosta, joka haastaa jokaista organisaatiota. Uupuminen ja ahdistuneisuus yleistyvät, digitalisaation tuomat muutokset, työvoimapula, väestön ikääntyminen ja vaatimukset jatkuvaan oppimiseen lisäävät työntekijöiden kuormitusta. Nämä megatrendit ovat hallittavissa, mutta se vaatii järjestelmällistä työtä, sekä tiedolla johtamisen työkaluja.

Työkykyjohtaminen on hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen merkittävä tekijä.

Työkykyjohtaminen on avainasemassa jokaisessa nykypäivän organisaatiossa, se on hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen keskiössä. Terveystalon johtavat konsultit Johanna Kivimäki ja Tiina
Loikkanen sanovat, että murroksen keskellä ei voi odottaa vain ihmisten muuttuvan.

Johtamisessa pitää ymmärtää nykyistä vahvemmin, että meidän tulee korjata organisaatioita ja kehittää itse työtä vastataksemme tulevaisuuden työn tarpeisiin, Loikkanen kertoo.

Kohti ennakoivaa työn kehittämistä päästään, kun työkykyjohtaminen on kiinteä osa yrityksen strategista ja päivittäistä johtamista. Näin se ei jää yksittäisen työntekijän vastuulle, kuten tällä hetkellä usein käy. Vastuullisten yritysten hyvä tahto muuttuu oikeaksi toiminnaksi kuitenkin vasta silloin, kun johdolla on käytettävissään riittävästi tietoa työhyvinvoinnin todellisesta tilasta.

– Kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi ei ole ollut tähän mennessä työkaluja tai monipuolisia mittareita. Parhaimmillaan esihenkilöt tekevät arjessaan täydellistä työkykyjohtamista, mutta hyvän työn vaikuttavuus ei kuitenkaan näy johdolle, Kivimäki huomauttaa.

Työkykyjohtaminen on arjen johtamista

Kivimäki painottaa systemaattisen ja läpinäkyvän prosessin merkitystä vaikuttavassa työkykyjohtamisessa. Työkykyjohtaminen on osa arjen johtamista, jonka vaikuttavuus näkyy ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina työssä.

– Pohjimmiltaan työkykyjohtaminen on kuitenkin projektijohtamista. Se vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua, napakkaa toteuttamista, tehtyjen asioiden vaikuttavuuden arviointia sekä jatkuvaa parantamista, Kivimäki summaa.

– Työkykyjohtamisesta tehdään läpinäkyvää. Data jalostetaan ennusteiksi ja Terveystalon työkalun avulla sekä esihenkilöt, HR että johto näkevät tekemisen vaikuttavuuden, Loikkanen täydentää.

Ovatko seuratut tunnusluvut riittäviä?

Yritysten ja organisaatioiden tietoisuus työkyvyn johtamisen merkityksestä on kasvanut ja niissä seurataan erilaisia työkyvyn tunnuslukuja laajasti jo nyt. Esimerkiksi sairauspoissaoloprosentit kertovat kuitenkin siitä, miten menneisyydessä on toimittu. Olisi tärkeä pysähtyä miettimään, kerätäänkö dataa pelkästään menneistä ja jo tapahtuneista ilmiöistä vai johdetaanko aidosti ennakoiden. Riskinarvioinnin ohella olisi hyvä seurata myös työkykyä
suojaavia tekijöitä, joita saadaan muun muassa henkilöstökyselyistä.

– Voisi sanoa, että vaatiminenkin on välittämistä. Kannustamalla työntekijöitä kertomaan aktiivisesti omasta työstä, saatetaan saada aikaan sellaisia pieniä tekoja, jotka suuressa kuvassa vaikuttavat yrityksen eNPS:ään, henkilöstön sitoutumiseen ja sairauspoissaoloihinkin, summaavat Loikkanen ja Kivimäki.


Työkykyjohtamisen konsultointi


Kokeneet työkykyjohtamisen konsulttimme ja työterveyden huippuasiantuntijat auttavat rakentamaan työkykyjohtamisesta strategisen kokonaisuuden, jossa osaoptimoinnista siirrytään liiketoimintalähtöiseen työkykyjohtamiseen.

Ota yhteyttä

Lue lisää työterveyden artikkeleita

Nainen potee influenssaa sohvalla. Artikkeli

Influenssakausi lähestyy – suojaa työntekijäsi rokotteella

Nopeasti leviävä influenssa voi aiheuttaa työikäisillä pitkiä sairauspoissaoloja. Tehokkain suoja influenssaa vastaan on rokote. Se ehkäisee sairauden jopa 80 prosenttisesti ja lyhentää taudin kestoa. Jos influenssa kuitenkin iskee, suosittelemme asiakkaitamme hyödyntämään Terveystalon etäpalveluita sekä ottamaan omailmoituksen käyttöön.

Ennakoi työkykyriskit terveystarkastuksella. Artikkeli

Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla

Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.

Työterveyden toimintasuunnitelma laaditaan jokaiselle työpaikalle omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Artikkeli

Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!

Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Artikkeli

Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta

Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.

Artikkeli

Luulitko ettei kukaan työpaikallasi koe vähemmistöstressiä – vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin

Yhdenvertaisuutta juhlistavan Pride-tapahtuman teema tänä vuonna on Kohtaamisia. Teema korostaa Pride-tapahtuman perustehtävää: ihmisten kohtaamisten mahdollistamista ja yhteisöllisyyden tukemista näillä kohtaamisilla. Työpaikalla kohtaamisia syntyy runsaasti ja on esihenkilöiden vastuulla rakentaa kulttuuria, jossa nämä kohtaamiset ovat yhdenvertaisia eivätkä syrji ketään. Terveystalon työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola on koonnut vinkit esihenkilöille vähemmistöstressin minimointiin.