Työkyky seuraa, kun sitä johdetaan – Arkijohtamiseen tarvitaan oikeaa tietoa
Työelämä on keskellä murrosta, joka haastaa jokaista organisaatiota. Uupuminen ja ahdistuneisuus yleistyvät, digitalisaation tuomat muutokset, työvoimapula, väestön ikääntyminen ja vaatimukset jatkuvaan oppimiseen lisäävät työntekijöiden kuormitusta. Nämä megatrendit ovat hallittavissa, mutta se vaatii järjestelmällistä työtä, sekä tiedolla johtamisen työkaluja.
Työkykyjohtaminen on avainasemassa jokaisessa nykypäivän organisaatiossa, se on hyvinvoivan työyhteisön rakentamisen ja ylläpitämisen keskiössä. Terveystalon johtavat konsultit Johanna Kivimäki ja Tiina
Loikkanen sanovat, että murroksen keskellä ei voi odottaa vain ihmisten muuttuvan.
– Johtamisessa pitää ymmärtää nykyistä vahvemmin, että meidän tulee korjata organisaatioita ja kehittää itse työtä vastataksemme tulevaisuuden työn tarpeisiin, Loikkanen kertoo.
Kohti ennakoivaa työn kehittämistä päästään, kun työkykyjohtaminen on kiinteä osa yrityksen strategista ja päivittäistä johtamista. Näin se ei jää yksittäisen työntekijän vastuulle, kuten tällä hetkellä usein käy. Vastuullisten yritysten hyvä tahto muuttuu oikeaksi toiminnaksi kuitenkin vasta silloin, kun johdolla on käytettävissään riittävästi tietoa työhyvinvoinnin todellisesta tilasta.
– Kokonaisvaltaisen johtamisen tueksi ei ole ollut tähän mennessä työkaluja tai monipuolisia mittareita. Parhaimmillaan esihenkilöt tekevät arjessaan täydellistä työkykyjohtamista, mutta hyvän työn vaikuttavuus ei kuitenkaan näy johdolle, Kivimäki huomauttaa.
Työkykyjohtaminen on arjen johtamista
Kivimäki painottaa systemaattisen ja läpinäkyvän prosessin merkitystä vaikuttavassa työkykyjohtamisessa. Työkykyjohtaminen on osa arjen johtamista, jonka vaikuttavuus näkyy ihmisten lisääntyneenä hyvinvointina työssä.
– Pohjimmiltaan työkykyjohtaminen on kuitenkin projektijohtamista. Se vaatii onnistuakseen huolellista suunnittelua, napakkaa toteuttamista, tehtyjen asioiden vaikuttavuuden arviointia sekä jatkuvaa parantamista, Kivimäki summaa.
– Työkykyjohtamisesta tehdään läpinäkyvää. Data jalostetaan ennusteiksi ja Terveystalon työkalun avulla sekä esihenkilöt, HR että johto näkevät tekemisen vaikuttavuuden, Loikkanen täydentää.
Ovatko seuratut tunnusluvut riittäviä?
Yritysten ja organisaatioiden tietoisuus työkyvyn johtamisen merkityksestä on kasvanut ja niissä seurataan erilaisia työkyvyn tunnuslukuja laajasti jo nyt. Esimerkiksi sairauspoissaoloprosentit kertovat kuitenkin siitä, miten menneisyydessä on toimittu. Olisi tärkeä pysähtyä miettimään, kerätäänkö dataa pelkästään menneistä ja jo tapahtuneista ilmiöistä vai johdetaanko aidosti ennakoiden. Riskinarvioinnin ohella olisi hyvä seurata myös työkykyä
suojaavia tekijöitä, joita saadaan muun muassa henkilöstökyselyistä.
– Voisi sanoa, että vaatiminenkin on välittämistä. Kannustamalla työntekijöitä kertomaan aktiivisesti omasta työstä, saatetaan saada aikaan sellaisia pieniä tekoja, jotka suuressa kuvassa vaikuttavat yrityksen eNPS:ään, henkilöstön sitoutumiseen ja sairauspoissaoloihinkin, summaavat Loikkanen ja Kivimäki.
Työkykyjohtamisen palvelut
Tuemme työnantajaa ja HR-päättäjää työkykyjohtamisessa aina työkykyriskien ennakoinnista johtamistapojen rakentamiseen ja nykytilan seurantaan. Suunnittelemme yhdessä yrityksen tarpeita vastaavat tavoitteet ja toimenpiteet työyhteisön työkyvyn parantamiseksi sekä tuemme varhaisen ja kevennetyn työn mallien rakentamisessa.
Tutustu työkykyjohtamisen palveluihin
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Ylilääkäri Tuomo Oikarainen: tekevätkö diagnooseja vuonna 2035 lääkärit vai tekoäly?
Lääkärin työ on murroksessa ja harva näkee muutoksen yhtä läheltä kuin yleis- ja työterveyslääkäri Tuomo Oikarainen. Hän on uransa aikana kehittänyt terveydenhuollon teknologiaa ensin sarjayrittäjänä, sen jälkeen Terveystalon digiylilääkärinä ja nyt vastaanottojen ylilääkärinä.
Valmistaudu toimintasuunnitelmaan nyt!
Toimialat ja työn luonne vaihtelevat, ja jokainen työpaikka on omanlaisensa. Siten myös jokaisella organisaatiolla on omat työterveyteen liittyvät tarpeensa. Työterveyden kanssa yhteistyössä vuosittain laadittavassa toimintasuunnitelmassa määritellään työterveyden tarpeet ja tavoitteet sekä niihin perustuvat toimenpiteet.
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Mitä kuuluu? Välittäminen työyhteisössä on pieniä tekoja
Työelämän hektisyys, muutokset ja vaatimukset korostavat esihenkilön roolin inhimillisiä ulottuvuuksia. Vaikka digitalisaatio ja etätyö ovat tuoneet uusia tapoja viestiä ja pitää yhteyttä tiimin jäseniin, aito välittäminen ja kiinnostus eivät korvaudu viesteillä. Esihenkilöiden fyysinen ja henkinen läsnäolo on avain onnistuneeseen vuorovaikutukseen.
Mitä on uuden ajan johtajuus?
Työelämän tulevaisuuden ja johtamisen asiantuntija Hertta Vuorenmaan mukaan työ on valtava yhteiskunnallinen instituutio, ja sen muutos on aina vaikeaa, koska meillä on vakiintuneita käsityksiä siitä, miten työtä voi tehdä. Historiallisten käännekohtien ymmärtäminen voi auttaa nykyisten muutosten johtamisessa, sillä muutokset työelämässä eivät ole pelkästään teknologiasta riippuvaisia, vaan ne vaativat holistista ajattelua ja ihmisten tunteiden johtamista.
Organisaatiopsykologin vinkit: Näin luot psykologista turvallisuutta työpaikalla
Terveystalon organisatiopsykologi Eveliina Holmgren kertoo, kuinka työyhteisön psykologisen turvallisuuden vahvistamisessa pääsee alkuun.