Työelämässä optimistinen asenne on onnellisuutta tärkeämpää

Onnellisuus on positiivisen psykologian käsite, joka kehottaa keskittymään niihin asioihin, jotka ovat hyvin ja joista saa voimaa. Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Antti Aron mukaan työssä koettua onnellisuutta voi miettiä esimerkiksi itsemääräämisteorian mukaan. Sen mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta, jotka yhdessä selittävät suuren osan ihmisen kokemasta tyytyväisyydestä.  

Teorian mukaiset perustarpeet ovat tiivistetysti  

1. autonomian kokemus eli kokemus siitä, että pystyy vaikuttamaan asioihin,  
2. pystyvyyden tunne eli kokemus siitä, että osaa hommansa, selviää haasteista ja saa asioita aikaan ja omaa osaamista arvostetaan sekä  
3. tarve olla yhteydessä toisiin ihmisiin ja kokea heidän kanssaan yhteenkuuluvuutta ja olla osa jotain itseä suurempaa.  

– Johtamisella on valtava vaikutus työhyvinvointiin ja -tyytyväisyyteen. Esihenkilöiden vastuulla on luoda toimintaympäristö, jossa kyseiset perusmotiivit voivat täyttyä, sanoo Aro. 

Onnellisuutta ruokkivassa organisaatiokulttuurissa tehdään yhteistyötä psykologisesti turvallisessa tiimissä  

Esihenkilöillä on suuri vastuu omien tiimiläistensä hyvinvoinnista, sillä vietämme työn parissa valtaosan valveillaoloajasta. Työ voi monelle olla merkittävä terveyden ja onnellisuuden lähde, erityisesti tilanteissa, joissa työarki luo positiivisia kokemuksia. Ihminen onkin tutkitusti onnellisimmillaan, kun hän onnistuu yhteistyössä toisten kanssa. Työ on merkityksellistä, kun meillä on mahdollisuus tehdä yhdessä toisten kanssa jotakin mielekästä ja saavuttaa asioita, joihin kukaan ei yksin kykene.  

– Onnellisuushormoni oksitosiini alkaa virrata, kun olemme hyvässä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa ja teemme toimivaa yhteistyötä. Sillä on erittäin voimakas palkitseva vaikutus, sillä yhteisöön kuuluminen on yksi suurimmista inhimillisistä tarpeista, Aro kertoo.  

Oksitosiinia erittyy riittävän turvallisissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutustilanteissa, kun yhdessä on mukava olla. Se vahvistaa yhteistyötä ja avuliaisuutta.  

– Onnellisuus kytkeytyy paljolti turvallisuuteen ja luottamukseen. Psykologisesti turvallisessa tiimissä jäsenet tuntevat olonsa turvallisiksi, eikä heidän esimerkiksi tarvitse pelätä syyttelyä virheistä. Turvallisessa tiimissä voi myös nostaa epäkohdat esiin, Aro korostaa.  

Oksitosiinivirtausta saa vahvistettua tekemällä hyviä tekoja toiselle. Kiitollisuuden ja arvostuksen osoittaminen ovat keinoja luoda onnellisempaa työelämää. 

– Tee pieniä hyviä tekoja toisille, ole huomaavainen ja ystävällinen. Esihenkilönä muista palautteen vahvistava vaikutus, sillä positiivinen palaute omasta toiminnasta vahvistaa kokemusta entisestään ja ruokkii myös asiakastyytyväisyyttä, kannattavuutta ja tuon työn tuottavuutta, Aro neuvoo. 

Onni koostuu pienistä palasista – työssä ja vapaa-ajalla 

Joka päivä onnen ei tarvitse löytyä työpaikalta. Oksitosiinia on hyvä kerryttää myös vapaa-ajalla. 

– Se, että tavoittelee montaa asiaa elämässä, ei suinkaan tee ihmisestä huonoa työntekijää. Päinvastoin. Palautumisen kannalta on olennaista, että elämässä on jotain muutakin kuin työ, muistuttaa Aro. 

Onnellisuus ei kuitenkaan saa olla pakkomielle, koska onneen kuuluu, että se aina väistämättä särkyy. 

– Jos jatkuvasti tavoittelee huippuhetkiä, tulee pettymään. Onnellisuus ei tarkoita sitä, että olisi koko ajan seitsemännessä taivaassa. Se on ennemmin sitä, että huomaa elämässään pienet asiat ja hetket, jotka tuottavat onnea ja kiitollisuutta. Onnellisuus on helmenharmaata arkea, kuten kiva työpiste, hyvin istuvat työhaalarit tai lempiruoka päivällisellä, sanoo Aro. 

Aron mukaan työelämässä onkin merkityksellisempää onnellisuuden sijaan tavoitella optimistista asennetta, jonka tiedetään ennustavan menestystä. 

– Uskomalla, että asiat menevät hyvin, todennäköisyys sille, että ne todellakin menevät hyvin, kasvaa.

*Tutkimus tunnetilan vaikutuksesta tuottavuuteen