”Jaksaa, jaksaa! Ensi kuussa helpottaa!” – Työelämän kalleimmat lauseet eivät palvele ketään

Työyhteisön terveydentilan hälytysmerkkien lisäksi myös yksilöiden työkyvyn vaarantuminen tunnistetaan ajoissa. Tähän tarkoitukseen Terveystalossa työterveyshuollon yhtenä olennaisena työkaluna on tutkitusti* työkykyriskejä ennustava terveyskysely, sekä sen pohjalta tehty työn luonteen huomioiva terveystarkastus. Näiden avulla moni alkava vaiva ja työkykyä uhkaava riski löydetään heikkojen signaalien avulla jo varhaisessa vaiheessa, jolloin niihin osataan tarjota yksilöllistä ja kohdennettua tukea.

Lisäksi Terveystalon hoitohenkilökunnan käytössä on globaalisti ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden seurantatyökalu, joka auttaa seuraamaan työkykyriskejä ja pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden hoitoa sekä työntekijä- että yritystasolla. Vuoden 2023 alusta käynnistyvät Terveystalon uudet terveystarkastukset myös huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla terveyttä ja työkykyä voidaan edistää ja tukea oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.

Kun työyhteisön tai yksilön ongelmiin päästään kiinni jo varhaisessa vaiheessa, ne voidaan taltuttaa oikealla hoitosuunnitelmalla. Tällöin hoitamattomuudesta johtuvat sairastelut eivät kasva tai yksilön kohdalla johda jopa ennenaikaiseen työkyvyn menetykseen.

Tutustu kuinka voimme auttaa työnantajia jättämään työelämän kalleimmat lauseet historiaan

Työterveydestä hyötyy yhteiskunta, työnantaja ja ennen kaikkea ihminen itse

Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisy työterveyshuollon avulla on tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kelan** sairauspoissaolojen tutkimuksen mukaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot ovat vähentyneet jo yli kymmenen vuoden ajan, ja väheneminen jatkuu edelleen. Samoin Eläketurvakeskuksen*** tilastoista selviää, että kymmenessä vuodessa työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt selvästi ja heidän osuutensa työikäisestä väestöstä on pienentynyt kaikkialla Suomessa. Molempien positiivista kehitystä on edesauttanut työn luonteen muuttuminen vahvasti fyysisestä suorittavasta työstä teknologia-avusteiseksi, minkä lisäksi merkittävänä vaikuttajana on ollut työterveyshuolto ja sen ennaltaehkäisevä toiminta, jonka avulla on onnistuttu pidentämään työuria ja muotoilemaan työtä uudella tavalla, jotta työelämässä on mahdollista ja mielekästä jatkaa.

Mielenterveyspandemian ehkäisy työterveyden seuraava suuri haaste

Muuttunut työn luonne on tuonut mukanaan uuden haasteen työkyvyn ylläpitoon. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat yhä tavallisempia, eivät ainoastaan Suomessa, vaan globaalisti. Niihin liittyvät sairauspoissaolot ovat olleet kasvussa useita vuosia ja mielenterveysdiagnoosit ovat nykyisin suurin pitkiä sairauspoissaoloja ja pysyvää työkyvyttömyyttä aiheuttava sairauspääryhmä. Tuoreimman Kelan tilaston** mukaan Suomessa 28 % sairauspäivärahakausista vuonna 2021 alkoi mielenterveyden häiriöiden perusteella. Alle 35-vuotiaiden ikäryhmässä jopa 43 % kausista oli mielenterveysperusteisia. Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet korostuvat tilastoissa, koska eläkkeet alkavat selvästi nuorempina – huolestuttavasti toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.

Mielenterveyteen liittyvä merkittävä haaste on, että osa potilaista ei saa riittävän ajoissa asianmukaista hoitoa, jolloin tilanne hankaloituu huomattavasti. Hoitamatta jäänyt ongelma voi aiheuttaa potilaille esimerkiksi vakavaa masennusta tai muita sairauksia ja nostaa merkittävästi riskiä sairastua työkykyä uhkaavaan masennukseen uudelleen.

Ratkaisun avaimena Terve Työpaikka

Työterveydessä tähän huoleen on herätty. Terveystalon Terve työpaikka™ -yhteistyömalli edistää työntekijöiden hyvinvointia sekä esihenkilöiden ja johtajien taitoa johtaa. Malli auttaa panostamaan neljään selkeään osa-alueeseen, joista kaikilla on rooli terveen työpaikan rakentajina: terve työ, hyvinvoiva ihminen, toimiva työyhteisö ja aktiivinen johtaminen - asioita, jotka tutkitusti lisäävät tuottavuutta ja menestystä.

Työterveyden rooli on tukea työnantajia ja varmistaa, että työkyky säilyy eikä sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta huolestuttava kehitys nuorten ikäluokkien mielenterveysongelmissa jatku. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt aiheuttavat lisääntyvästi työkyvyttömyyttä jo nuorissa ikäluokissa, jolloin kyseessä voi olla elämän mittainen tragedia ja syrjäytyminen työelämästä jo nuorella iällä.

Mielenterveyspoissaolot ovat valitettavasti kuitenkin vain jäävuoren näkyvä osa, sillä lievät mielenterveysongelmat ja työuupumus heikentävät kognitiivisia kykyjä (ajattelu, keskittyminen, muisti) ja motivaatiota, mikä näkyy tuottavuuden laskuna varsinkin asiantuntijatehtävissä. Nykyisessä työelämässä esihenkilöt tarvitsevat osaamista ja taitoja kuinka kohdata ja käsitellä työssä jaksamisen ongelmia, jotta myös kaikilla on mahdollisuus onnistua omassa työssään ilman turvautumista työelämän kalleimpiin lauseisiin. Organisaatioiden tulisikin entistä vahvemmin panostaa esihenkilöiden valmiuksiin yhdistää organisaation tehokkuus ja inhimillisyys terveemmän ja tehokkaamman organisaation aikaansaamiseksi.

Johtamisen ja työyhteisön kehittämisellä taas on suora vaikutus työhyvinvointiin, tulokselliseen työhön ja työkyvyn säilymiseen. Kehittämistyöllä pidetään työ mielekkäänä ja merkityksellisenä sekä voidaan korjata mahdollisia ongelmakohtia.

Me Terveystalossa haluamme auttaa ihmisiä pitämään itsestään huolta sekä esihenkilöitä johtamaan ja tukemaan työntekijöitään entistä paremmin. Haluamme innostaa työpaikkoja rakentamaan toimivia työyhteisöjä. Kaiken taustalla on yhteinen halumme luoda Suomeen terveitä työpaikkoja.

*Minna Pihlajamäki: Työterveyden terveyskyselyillä voidaan ennustaa työkykyriskejä

** Sairauspoissaolojen tutkimus

***Eläketurvakeskuksen tilastot työkyvyttömyydestä

Katso myös