Tunnetko roolisi johtajana?
Kun esihenkilön tai johtajan itseymmärrys erilaisista johtamistavoista kasvaa, johtaminen on haastavissakin tilanteissa helpompaa. Inhimillisesti tehokkaassa esihenkilötyössä yhdistyy sekä operatiivinen tehokkuus että inhimillisyys. Kiinnitä huomiota kilpaileviin johtamisrooleihin: kallistutko henkilöjohtamiseen, muutosjohtamiseen, tulosjohtamiseen vai sisäisten prosessien johtamiseen?
Erilaisia johtamistapoja on monia, eikä yhtä oikeaa tapaa johtaa ole olemassa. Johtaminen edellyttää kuitenkin kykyä vastata samanaikaisesti ristiriitaisiinkin vaatimuksiin, joskus hyvinkin haastavissa tilanteissa. Tällöin erilaisten johtamistyylien ja toisaalta myös osaamisalueiden rooli korostuu.
– Johtajalta vaaditaan sekä henkilöstöjohtamista, muutosjohtamista, tulosjohtamista että sisäisten prosessien johtamista. Nämä kaikki tulee hallita, jotta johtaminen on hyvää, kertoo Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Ikosen mukaan johtamisen suurimmat haasteet liittyvät kilpailevien johtamisroolien ristiriitaisuuksiin. Työntekijöiden täytyy voida hyvin samaan aikaan kun yritys tekee tulosta.
– Henkilöjohtamisessa yhteenkuuluvuus ja sitouttaminen ovat tärkeitä, ja työntekijöiden täytyy tuntea, että he saavat vaikuttaa ja osallistua. Henkilöstön pitää saada kokea, että esihenkilö on kiinnostunut heistä ja heidän hyvinvoinnistaan, Ikonen kertoo.
Myös muutosjohtamiseen ja prosessien johtamiseen liittyy paradokseja.
– Muutosjohtamisessa johtaja pyrkii saamaan kasvua ja uuden luomista, sisäisten prosessien johtamisessa taas siitä, että prosessit toimivat ja johtamisessa on riittävästi vakautta. Johtajan on hyvä pitää kiinni kummastakin, sillä rutiinit tekevät puitteet luovuudelle.
Tunnista vahvuudet
Johtajan ja esihenkilön kannattaa pohtia omaa johtamismalliaan ja tunnistaa omat vahvuutensa.
– Jokainen on vahvimmillaan jollain näistä johtamisen osa-alueista. Joku saa palautetta osallistavuudesta, joku hyvästä tulosjohtajuudesta, joku innostavuudesta ja joku sen sijaan vakauden ja järjestelmällisyyden luomisesta, Ikonen sanoo.
Haasteita tuo lähinnä se, jos oma johtamismalli on liian kapea.
– Jos oma johtamisrooli painottuu esimerkiksi vain tulosjohtamiseen, työntekijät saattavat kokea, ettei heistä välitetä. Esihenkilön täytyy pitää tällöin huolta siitä, että hän kehittää itseään henkilöjohtamisen saralla ja laajentaa muutenkin omaa osaamistaan johtajana.
Apua palautteesta
Johtajilta odotetaan paljon. Siksi esihenkilön ja johtajan kannattaa olla myös ymmärtäväinen itseään kohtaan.
– Johtamisrooli painottuu usein tarpeen mukaan, ja on luonnollista keskittyä niistä tiettyihin. Kilpailevat johtamisroolit on silti hyvä tiedostaa, ettei mikään niistä jää täysin paitsioon, Ikonen kertoo.
Rooleja voi kehittää esimerkiksi palautteen avulla.
– Johtajan pitäisi osata huomioida mihin palaute liittyy ja ottaa palautetta vastaan. Omaan johtamiseen sopimattomat ajatusmallit on helppo torjua, mutta palaute kannattaa oppia ottamaan vastaan. Vaikeistakin asioista kannattaa opetella puhumaan avoimesti.
Avuksi voi ottaa myös esimerkiksi Terveystalon inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksen, joka on virtuaalinen moniorganisaatiovalmennus.
– Inhimillisen tehokkuuden esihenkilövalmennuksessa opitaan muun muassa tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehittämiskohteita esihenkilönä. Tavoitteena on, että samalla kun itseymmärrys esihenkilönä toimimisesta kasvaa, myös ajatusmallit ja tavat toimia eri tilanteissa voivat muuttua, Ikonen summaa.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.