Tuki- ja liikuntaelinsairauspoissaolot vähenivät vuonna 2022 13% – Mikä sai laivan vihdoin kääntymään?

Vuosi 2022 oli tuki- ja liikuntaelin (TULE) -asioiden näkökulmasta muutosten vuosi. Työterveyshuoltolaki uudistui, mikä tarjosi mahdollisuuden vahvistaa TULE-oireisiin puuttumisen oikea-aikaisuutta ja edistää työkykyjohtamista. Samaan aikaan nähtiin merkittävä vähennys TULE-sairaspoissaoloissa.

Tarkoittaako tämä, että suuri laiva on vihdoin käännetty? Ymmärtääksemme paremmin, meidän on hetkeksi katsottava peräpeiliin.

2000-luvun alussa työterveyden tiimi koostui työterveyden ammattihenkilöistä: työterveyslääkäreistä ja -hoitajista. Ammattihenkilöiden tukena oli myös laaja joukko työterveyden asiantuntijoita; työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja, sosiaalialan asiantuntijoita ja ravitsemusterapeutteja. Koko työterveys, sen sisältö ja toimintaa ohjaavat kelakorvaukset, nojasi lähtökohtaisesti ammattihenkilöiden tarvearvioon. Esimerkiksi työfysioterapeutin hyödyntäminen työterveydessä oli aina lääkärin tai hoitajan lähetteen tai toimeksiannon takana. Toiminta oli toki hyvin harkittua ja hallittua, mutta samalla syntyi tahaton pullonkaula, joka usein viivytti hoitoon pääsemistä.

Vuosien varrella tilastot paljastivat, että työfysioterapeutteja hyödynnettiin yhä vähemmän työterveyden ennaltaehkäisevissä toiminnoissa, kuten työpaikkaselvityksissä ja terveystarkastuksissa. Valtaosa toiminnasta tapahtui vastaanottohuoneissa - valitettavasti vasta siinä vaiheessa, kun asiakkaalla jo oli TULE-vaiva. TULE-vaivoihin liittyvät sairauspoissaolot olivat pitkään jatkuvassa nousussa, samoin kuin työterveyden kustannukset, mutta työfysioterapeutteja hyödynnettiin yhä vähemmän. Laiva oli käännettävä ja pian.

Ensimmäinen suuri satsaus TULE-laivan kääntämiseen oli fysioterapian suoravastaanoton käyttöönotto työterveydessä. Suoravastaanotolla erikoiskoulutettu työfysioterapeutti tai fysioterapeutti osasi arvioida vaivan ja hoitosuunnitelman lisäksi myös työkuntoisuuden ja ohjeistaa käsikauppakipulääkkeiden käyttöä. Äärimmäisen hyvä ja tehokas hoitopolku, jonne ei kuitenkaan osattu hakeutua, sillä vuosien ajan meihin oli iskostettu ajatus, että hoito käynnistyy aina lääkärin vastaanotolta. Yrityksissä työntekijät eivät kerta kaikkiaan tienneet vielä suoravastaanottotoiminnan olemassaolosta, tai siitä milloin sinne hakeudutaan.

2020 alkanut koronapandemia vaikutti myös TULE-terveyteen lukuisin tavoin. Moni siirtyi etätöihin ja törmäsi uusiin työergonomiaan liittyviin haasteisiin, kun työtapa, -tilat ja -tottumukset muuttuivat. Samalla Suomen väestön fyysinen aktiivisuus polarisoitui; osa alkoi liikkumaan aiempaa enemmän, kun taas toisilta pienikin aktiivisuus hiipui olemattomiin. Vihdoin vuoden 2022 alussa astui voimaan uudistettu työterveyshuoltolaki, jonka mukanaan tuomat mahdollisuudet tulivat kreivin aikaan. Lakimuutoksessa työfysioterapeutit palautettiin takaisiin työterveyden ammattihenkilöiksi, mikä mahdollisti oikea-aikaisen ja vaikuttavan työn TULE-asioiden hoidossa.

Terveystalossa uudistimme rohkeasti työterveyden prosesseja ja vahvistimme työfysioterapeutin roolia työterveystiimin TULE-asioiden kärkiasiantuntijana. Kasvatimme työfysioterapeutin vastuuta työpaikkaselvitystoiminnassa erityisesti fyysisillä kuormittavilla aloilla, ja tietyissä tilanteissa jopa vetovastuullisessa roolissa tiimissä. Fyysisesti kuormittavilla aloilla työskenteleville luotiin myös kohdennettua terveystarkastustoimintaa työfysioterapeutin vastaanotolla, jotta henkilöt, joiden toimintakyky ja työn vaatimukset ovat ristiriidassa, tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin jokaisen työkykyä onnistutaan tukemaan uran alusta asti.

Muutimme vastuunjakoa myös työkykyjohtamisessa siten, että 30 päivän TULE-sairaspoissaolokertymään reagoiminen on meillä Terveystalossa nykyään työfysioterapeutin tehtävälistalla. Näiden toimenpiteiden lisäksi TULE-hoitopolun oikea-aikaisuutta edisti ammattihenkilöstatuksen myötä tullut lähetteettömyys, joka poisti pullonkaulat ja nopeutti hoitopolulle pääsemistä. Muutos oli merkittävä ja odotukset korkealla.

Arvioin, että lakimuutoksen tekemiemme uudistusten myötä toiminta muuttuisi reagoivasta ennaltaehkäisevään ja yksilötyöstä työpaikkatoimintaan. Näin myös kävi, ja muutos oli havaittavissa jo kevään 2022 aikana. Pidemmän aikavälin tavoitteena oli kasvattaa toiminnan vaikuttavuutta nopeuttamalla pääsyä oikealle hoitopolulle ja hoidon oikea-aikaisuutta. Tämäkin trendimuutos on tunnistettavissa vuoden 2022 sairaspoissaolotilastoissa.

Mitä seuraavaksi?

Lupaavan muutosvaiheen jälkeen on aika antaa hanaa, jotta tulevina vuosina voimme havaita laskevan trendin myös pitkissä TULE-sairauspoissaoloissa sekä työkyvyttömyyseläkkeissä. Tämä edellyttää tiimityötä ja yhteisen agendaan sitoutumista. Tiimityön lisäksi avain onnistumiseen on, että työntekijöiden tietoisuus työterveyden TULE-malleista ja hoitopoluista kasvaa, jotta he ymmärtävät omat mahdollisuutensa vaikuttaa omaan terveyteen ja työkyvyn ylläpitoon. Kulkekaamme siis yhtenä tiiminä, työterveys, työnantajat ja työntekijät, kohti parempaa TULEvaisuutta.

Vaikka tikku-työfysioterapeuttini selkeästi tässä vaiheessa jo hymyilee ja tuulettaa, on TULE-asia vasta ensimmäinen etappi, sillä meillä on sylissämme yhtä suuri haaste mielenterveyden näkökulmasta. Minä olen ainakin täysin sitoutunut, innostunut ja motivoitunut yhtä rohkeasti mullistamaan myös mielenterveyden kenttää työkykyä tukemaan.

Yhdessä kohti parempaa!