TPS Jalkapallon Riku Riski kuntoutumisestaan: "Ilman fysioterapeuttia palaisin kentälle liian aikaisin"

Ammattijalkapalloilijan työpäivä alkaa niin kuin kaikilla muillakin: ensin juodaan kahvit. 

Riku Riski aloittaa aamunsa Kupittaan stadionin pukukopissa yhdeksän maissa. Hän kaataa itselleen kupin huoltajan keittämää kahvia ja vaihtaa kuulumiset joukkuekavereiden kanssa. Sen jälkeen alkavat treenit.

Paitsi parina viime kuukautena, jolloin Riski on mennyt salille siksi aikaa, kun muu joukkue on treenannut. Hän joutui nilkkavamman takia kauden puolivälissä peleistä sivuun.

‒ Pääkopalle on tärkeää pitää yllä samat rutiinit, vaikka onkin loukkaantunut. Saan ainakin itse virtaa siitä, että tiedän, mitä palavereissa puhutaan ja miten peleihin valmistautuminen sujuu, Riski kertoo.

Hän sanoo olevansa onnekas, ettei joutunut pitkäksi aikaa kokonaan syrjään.

‒ Se, että joutuisi kuntouttamaan itseään yksin, olisi huomattavasti raskaampaa kuin tämä. Rutiinit ja porukka ovat tosi tärkeitä.

Miten käy seuraavan pelin?

Riskin nilkka vääntyi taklaustilanteessa, kun TPS oli Helsingissä pelaamassa vieraspeliä.

‒ Kun sattuu jotakin, pelaajana ensimmäinen ajatus on, että harmittaa joutua pelistä sivuun. Sen jälkeen ajatukset hyppäävät siihen, miten seuraavan pelin käy.

TPS:n taustajoukoissa olivat mukana joukkueen fysioterapeutit Markus Kemppainen ja Marko Grönholm, joista Grönholm toimii myös Terveystalon vastaavana fysioterapeuttina Turussa. He tutkivat Riskin nilkkaa ja pohtivat vaihtoehtoja. Hyvin äkkiä syntyi päätös, että pikaisin tapa saada Riku hoitoon olisi mennä Kampin Terveystalon tapaturmapäivystykseen Helsingissä.

‒ Ajoin taksilla Terveystalon eteen ja linkutin sisään. Vajaassa tunnissa pääsin päivystävälle ortopedille ja vielä heti perään röntgenkuviin. 

Murtumaa ei onneksi ollut, mutta nilkan nivelsiteet olivat vahingoittuneet. 

‒ Sitä haluaa tietää heti, kävikö pahasti. Murtumat tarkoittavat aina pidempää taukoa peleistä.

Lääkärin kanssa sovittiin, että hoito jatkuisi viikonlopun jälkeisenä maanantaina Riskin kotimaisemissa Turussa, Terveystalo Pulssissa.

Fysioterapeutti on mukana ala- ja ylämäessä

Edessä oli tiivis kuntoutumisjakso Marko Grönholmin kanssa, joka toimii Terveystalon yhteistyöseuran TPS Jalkapallon fysioterapeuttina.

‒ Kun nilkkaa kuntoutetaan, on huomioitava monta asiaa liikkuvuudesta, lihasvoimasta ja koordinaatiosta aina liikkeen ja asennon aistimukseen saakka. Urheilijalla nilkan kuntouttaminen ei tarkoita totaalilepoa. Harjoittelua rakennetaan nilkan paranemisen ehdoilla ja vähitellen myös itse nilkkaa aletaan nousujohteisesti rasittaa ja harjoittaa, Grönholm kertoo.

Loukkaantuneelle pelaajalle fysioterapeutti on usein se läheisin tukihenkilö, jolle voi vuodattaa kuntoutumisen ylä- ja alamäet.

 ‒ Fysioterapeutti on se, jonka kanssa olen eniten tekemisissä. Minulle on tärkeää, että fysioterapeutilla on suunnitelma kuntoutuksen etenemiseen ja saan häneltä näkemystä, missä vaiheessa kuntoutusta ollaan, Riski sanoo.

Fysioterapeutin rooliin kuuluu myös olla vuoropuhelussa valmennusjohdon kanssa ja pitää heidät ajan tasalla pelaajan toipumisesta. Näin pelaaja voi keskittyä vain kuntoutumiseen.

‒ Jalkapallopiireissä on yleistä, että fysioterapeutti raportoi kuntoutusprosessista suoraan valmentajalle. Sillä on iso merkitys, ettei pelaajan tarvitse huolehtia tästä itse. Kun näen valmentajaa pukukopilla, voimme vapaasti jutella vain kuulumisistani ja fiiliksistäni, Riski kertoo.

Toipumisaikana maltti on tärkeää

Kun pelaaja alkaa kuntoutua, fysioterapeutin tehtävänä on jarrutella pelaajan ajatuksia karkaamasta tositoimiin.

‒ Heti kun jalka alkaa tuntua paremmalta, tulee olo, että voisi kokeilla potkia palloa ja juosta vähän kovempaa, Riski myöntää. 

Silloin on tärkeää, että fysioterapeutti rauhoittelee ja pitää touhussa maltin mukana. 

‒ Olisin urallani monta kertaa aloittanut pelaamisen liian aikaisin, jos ei fysioterapeutti olisi ollut rinnalla muistuttamassa, että pitkään kuntoutumisjaksoon ei kannata ottaa takapakkeja.

Kuntoutuksen pitää tapahtua kehon ja vamman omassa aikataulussa, sanoo Marko Grönholm.

‒ Tietyn kudoksen biologinen paranemisaika tiedetään aina melko hyvin. Mutta sitä, miten jalan varsinainen toimintakyky esimerkiksi nivelsidevamman jälkeen alkaa kehittyä, on vaikea ennustaa. Se on niin yksilöllistä.

Käsittele vammat yksi kerrallaan

Tämän osoitti myös Riku Riskin nivelsidevamma.

Noin kahdeksan viikon kuntoutusjakson jälkeen Riski, Grönholm ja TPS:n fysioterapeutti Markus Kemppainen totesivat, että nilkkaa kannattaisi näyttää uudestaan ortopedille. Liikkeet, joiden olisi jo pitänyt onnistua, eivät vielä oikein sujuneet, ja kipujakin oli.

Turun Terveystalon nilkka- ja jalkateräortopedi Anne Flinkin arvion jälkeen Riski, fysioterapeutit ja lääkäri tekivät päätöksen: Riskin nilkka leikattaisiin.

‒ Rikun nivelsidevammassa hoitovaihtoehdot olivat alusta saakka kuntouttava hoito ja leikkaus. Valtaosa tämäntyyppisistä vammoista paranee yleensä kuntouttamalla, mutta Rikun nilkka ei toipunut ihan toivottua tahtia. Ammattiurheilijan kohdalla päädyimme nyt ehdottamaan leikkausta, Grönholm kertoo.

Päätökseen vaikuttivat osaltaan myös TPS:n kauden käänteet: joukkueen pelit loppuivat ajateltua aiemmin, ja seuraava kausi alkaisi vasta kolmen kuukauden päästä, helmikuussa 2024. Riskillä oli siis hyvää aikaa toipua.

Miltä tuntui saada kahdeksan viikon kuntoutusjakson päätteeksi nilkkaan kipsi?

‒ Leikkauksen jälkeen kuntoutus on aloitettava uudelleen alusta, ja se tietenkin harmittaa. Toisaalta positiivista on, että kauden pelimme olivat juuri loppuneet ja edessä on monta kuukautta taukoa. Nyt oli siis paras mahdollinen aika leikkaukselle, Riski pohtii.

Kokenut pelaaja tietää jo, että vastoinkäymiset kuuluvat pelin henkeen.

‒ Loukkaantumisia tulee jokaiselle jossain vaiheessa uraa, niitä ei voi välttää. Siksi niitä on opeteltava käsittelemään vamma kerrallaan.

Tutustu Terveystalo Sportiin