Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä

Melatoniini on elimistön oma niin kutsuttu pimeähormoni, jota alkaa erittyä illalla. Näin aivot saavat viestin, että yö on tulossa ja on aika mennä nukkumaan. 
 
− Melatoniini auttaa meitä nukahtamaan ja pysymään unessa. Sen eritys kuitenkin hiipuu hiljalleen iän myötä ja 55–60 vuoden iän jälkeen melatoniinin tuotanto on hyvin vähäistä. Uni muuttuu luonnostaan katkonaisemmaksi, Terveystalon geriatrian erikoislääkäri ja unilääketieteen asiantuntija Mare Kaps kertoo.

Unen rakenne ja unirytmi muuttuvat

Ikääntyminen muuttaa myös sellaisten välittäjäaineiden ja aivoaaltojen toimintaa kehossa, jotka vaikuttavat unen laatuun ja rakenteeseen.

− Unen rakenne muuttuu kevyemmäksi ja syvän unen osuus vähenee. Siten myös heräily aamuyöstä yleistyy. Pitkien yhtäjaksoisten yöunien sijaan nukutaankin jaksoissa.

Myös unirytmi muuttuu ikääntyessä.

− Unirytmi aikaistuu. Kun heräämme aikaisemmin, olemme illalla väsyneempiä ja menemme aikaisemmin nukkumaan.  Myös valo sekä liikunta tahdistavat unta ja aktiivisuus saattaa olla iän myötä vähentynyt, Kaps kuvailee.

Unen tarve ei vähene ikääntyessä

Yleinen väärinymmärrys Kapsin mukaan on se, että unen tarve vähenisi iän myötä. 

− Vaikka melatoniinin tuotanto hiipuu ja unen rakenne muuttuu, ei unen tarve vähene. Unta tarvitsee edelleen vuorokauden aikana noin 6–8 tuntia, mutta uni muuttuu pirstaleisemmaksi.  

Yöunien lisäksi riittävää unta kannattaakin kerryttää tarvittaessa päiväunilla. 

− Työikäisten ei kannata nukkua yli 30 minuutin päiväunia, mutta ikääntyneen ei tarvitse enää kuunnella tätä neuvoa. Nukkua kannattaa aina, kun väsyttää, Kaps kehottaa.

Miten normaalin unen muuttumisen erottaa haitallisista uniongelmista?

Jos yöllinen heräily häiritsee merkittävästi elämänlaatua, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen.

− On hyvä selvittää uniongelmien syy, jos yöllä herää jo puolelta öin eikä saa enää unta tai kärsii merkittävästä päiväväsymyksestä. Univaikeuksiin voi olla paljon erilaisia syitä. Tavallisia aiheuttajia ovat yleisimmät unihäiriöt, kuten unettomuus, uniapnea tai levottomat jalat. Myös monet muut sairaudet, kuten eturauhasen liikakasvu, sydänsairaudet tai kilpirauhasen toimintahäiriöt, voivat häiritä unta.

Myös moniin sairauksiin käytetään lääkkeitä, jotka häiritsevät unta. 

− Tällaisia lääkkeitä voivat olla kolesterolilääkkeet, beetasalpaajat, astmalääkkeet, antihistamiinit sekä tietyt mielialalääkkeet. Asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa. Esimerkiksi annostusta muuttamalla tai lääkitystä vaihtamalla voi helpottaa uniongelmia, Kaps kertoo.