Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Unettomuus voi olla sekä syy että seuraus sille, että kehomme stressitaso nousee.
− Kun keho ja mieli ovat ylivirittyneitä, on vaikea rentoutua ja nukahtaa. Stressi voi myös heikentää unen laatua ja aiheuttaa yöllistä heräilyä. Kun uni on riittämätöntä tai huonolaatuista, kehon stressihormonit pysyvät korkealla ja aiheuttavat lisää stressiä, kuvailee Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Unettomuus häiritsee stressihormoni kortisolin toimintaa
Kortisolia erittyy kehossamme luontaisesti tilanteissa, joissa olemme energiaamme vaativien asioiden äärellä.
− Tarvitsemme normaalia ja hyvälaatuista stressiä esimerkiksi siinä, että suoriudumme päivän tehtävistä. Tämän vuoksi kehomme kortisolitaso luontaisesti nousee aamusta ja laskee iltaa kohden, mikä auttaa meitä rauhoittumaan ja valmistautumaan unille. Yksi kortisolin tehtävistä onkin auttaa säätelemään vuorokausirytmiä, Kohtala kuvailee.
On kuitenkin tutkittu, että jo yhden yön univaje vaikuttaa kehon kortisolitasoon.
− Unettomuus lisää kortisolin määrää kehossa ja pitää sen korkeampana läpi vuorokauden. Kohonnut stressihormonin määrä voi aiheuttaa levottomuutta ja vaikeuttaa myös seuraavan yön nukkumista. Satunnaisista univaikeuksia ei kannata huolehtia, mutta jos kortisolitaso on pitkään normaalia korkeammalla, se voi lisätä riskiä fyysisiin ja psyykkisiin ongelmiin, kuten masennukseen tai ahdistuneisuuteen.
Riittävä uni auttaa myös tunteiden säätelyssä
Riittävä ja laadukas uni auttaa hallitsemaan stressiä paremmin, sillä se edistää tunteiden säätelyä ja resilienssiä eli kykyä selviytyä vastoinkäymisistä.
− Univajeessa niin sanottu tunneaivoalue – limbinen järjestelmä – reagoi herkemmin asioihin. Samalla unenpuute heikentää etuotsalohkon toimintaa, joka on vastuussa tietoisten tunteiden säätelystä, impulssien hallinnasta ja loogisesta ajattelusta. Tämä voi johtaa siihen, että teemme huonompia päätöksiä, koemme enemmän stressiä ja esimerkiksi ärtymys näkyy meistä herkemmin ulospäin, Kohtala kuvailee.
Mitä kehon stressitasolla tarkoitetaan?
Stressitaso ei Kohtalan mukaan ole virallinen lääketieteessä käytetty termi, mutta yleiskielessä sillä voidaan tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista tilaa, johon liittyy sekä psykologisia että fysiologisia piirteitä.
− Kun ihminen kokee stressiä, hän kokee olevansa sellaisten haasteiden tai vaatimusten edessä, joihin omat voimavarat ovat joko tiukoilla tai eivät riitä. Lyhytaikainen stressi voi auttaa ihmistä tekemään parhaansa, mutta pitkittynyt stressi on monin tavoin haitallista.
Itse stressikokemus on siis psykologinen, mutta sen monet vaikutukset ihmiseen ovat myös fyysisiä.
− Stressitilasta kertovat esimerkiksi päänsärky, vatsavaivat, sydämentykytys tai selkävaivat. Psyykkisiä oireita ovat esimerkiksi jännittyneisyys, ärtymys, uniongelmat, muistiongelmat tai ahdistuneisuus. Vakavassa stressitilassa seuraavat masennus ja työuupumus, Kohtala kertoo.
Psykologi ja psykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.