Totta vai tarua: Univelan voi kuitata seuraavana yönä

”Totta. Huonoja öitä sattuu toisinaan kaikille. Siitä ei tarvitse huolestua, sillä aivomme ovat viisaat. Jos edellisestä yöstä on kertynyt univelkaa, elimistömme osaa kiriä seuraavana yönä univelan kiinni.

Aivomme osaavat tehostaa unta niin, että univelka kuittaantuu pois hieman lyhyemmänkin unen aikana. Silloin muun muassa syvän unen prosentuaalinen määrä lisääntyy. Ihmisen ei siis tarvitse kuitata univelkaa yhtä monella tunnilla kuin sitä on kertynyt.

Sama aivojen toimintalogiikka pätee myös silloin, kun ihmisellä on unettomuutta. Vaikka uneton nukkuu yössä lyhyempiä aikoja, hänen unensa voi olla parempilaatuista kuin täydet yöunet nukkuvalla. Aivot siis kuittaavat osan univelasta tehostamalla toimintaansa tässäkin tapauksessa.

Selvitä todellinen unentarpeesi 

Perussääntö on, että ihmisen tulisi nukkua seitsemästä yhdeksään tuntia yössä. Monet tosin väittävät pärjäävänsä vähemmälläkin. Se ei ole välttämättä totta.

Jos haluaa selvittää, paljonko todellisuudessa tarvitsee unta yön aikana, kannattaa tarkkailla unta lomalla.

Mikäli herää lomapäivinä joka päivä esimerkiksi tunnin myöhemmin kuin yleensä arjessaan, kertoo se unen tarpeen todellisen määrän. Kannattaa tosin loman alussa huomioida, että mikäli univelkaa on kertynyt pitkältä ajalta, tilanteen tasoittumiseen voi mennä noin viikko.

Omaa unta on lupa arvostaa. Käytännössä se tarkoittaa, että pyrkii suunnittelemaan arjestaan mahdollisimman säännöllistä niin, että aamut alkaisivat aina samaan aikaan.

Päivän aikana tulisi myös olla aktiivinen, jotta unipainetta muodostuu illalle. Illalla puolestaan olisi hyvä opetella rauhoittumaan.

Doomscrollauksen taustat

Nykyaikana monenlaiset houkutukset pitävät meitä väkisin hereillä silloinkin, kun jo tunnemme itsemme väsyneeksi. Ympärillämme on myös paljon keinotekoista valoa, mikä vaikeuttaa nukahtamista ja häiritsee normaalia väsymyksen kokemusta.

Yksi meitä valvottavista asioista tunnetaan terminä doomscrollaus. Se tarkoittaa katastrofiuutisten ja ilkeilevien sosiaalisen median sisältöjen jatkuvaa selailua kännykällä. Doomscrollaus antaa aivoille dopamiinipuuskan ja sitä kautta hyvän olon tunteen, mikä tekee siitä koukuttavaa.

Teemme doomscrollausta myös siksi, että tieto luo turvaa: sen avulla koemme tietävämme mitä maailmassa tapahtuu ja mistä muut puhuvat. Onkin luonnollista, että ihminen tuntee tiedonjanoa. Emme olisi lajina näin pitkällä ilman kiinnostusta selvittää, mitä seuraavan vuorenhuipun takana on.

Tätä tarvetta ei tulisi kuitenkaan tyydyttää illalla juuri ennen nukkumaan menoa, vaan säästää se seuraavaan aamuun.

Kroonistuuko univelka?

Tutkimusten mukaan yli 50 prosenttia suomalaisista on väsyneitä ja vähintään 20 prosentilla se johtuu univelasta. Sen taustalla vaikuttavat monenlaiset tekijät. Yksi syy univelan kerääntymiseen lienee se, että arjessa on rajallinen määrä tunteja, joita yritetään ikään kuin varastaa unesta. 

Teoriassa univelan kroonistuminen on mahdollista. Jos nukumme esimerkiksi viikon ajan joka yö liian vähän, havaitsemme muutoksia ihmisen elintoiminnoissa. 

Pitkäkestoisen univelan oireita voivat olla esimerkiksi

• Verenpaineen nousu
• Kolesterolitasojen heikentyminen
• Stressihormoneiden lisääntyminen
• Matala-asteinen tulehdus
• Kohonneet verensokerit

Univelka voi myös lisätä epäterveellisiä ruokatottumuksia ja vähentää halukkuutta liikuntaan, jolloin paino alkaa nousta. Todella pitkään jatkuessaan univelka voi myös lisätä psykiatrisia sairauksia, kuten ahdistusta ja masennusta.

Pitkittynyttä univelkaa ei kuitenkaan voi vähentää muuten kuin säännöllisellä unirytmillä, sillä unta ei voi nukkua varastoon.”