Totta vai tarua: Univaje aiheuttaa enemmän liikenneonnettomuuksia kuin alkoholi

Tutkimustiedon valossa kuljettajalla on yli kolmin kertainen riski joutua liikenneonnettomuuteen, jos hänellä on hoitamaton uniapnea terveeseen kuljettajaan verrattuna. Päihteet aiheuttavat kuitenkin hieman enemmän kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia kuin väsymys.

– Toisaalta on yleisessä tiedossa, että päihtyneenä ajaminen on laitonta ja vaarallista. Suurin osa kuskeista on asian suhteen valppaina ja toimii vastuullisesti. Tietoisuus väsymyksen ja univajeen aiheuttamasta onnettomuusriskin lisääntymisestä on vähäisempää. Tämä tekee väsyneenä ajamisen salakavalasti vaaralliseksi, kommentoi Terveystalon työterveyslääkäri Matleena Näppilä.

Univaje hidastaa merkittävästi kykyä reagoida liikenteessä: yksi valvottu yö vastaa 0,6 promillen humalaa

Väsyneenä ihmisen havainnointikyky heikkenee, ongelmanratkaisukyky hidastuu ja reaktioaika pitenee.

– Toisin sanoen esimerkiksi hirven huomaaminen tien reunassa on hitaampaa, ja sen jälkeen oikean väistö- tai jarrutusliikkeen aloittaminen vie pidemmän ajan, Näppilä kuvailee. 

Unessa aivot puhdistautuvat haitallisista aineenvaihduntatuotteista, käsittelevät päivänaikaisia ärsykkeitä ja keräävät energiaa seuraavaa päivää varten. Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä ja siten kognitiivisissa kyvyissä. 

– Yhden valvotun yön jälkeen suorituskyky on samaa tasoa kuin 0,6 promillen humalassa. Tämä on selvinnyt, kun on tutkittu sekä univajeen että humalatilan aiheuttamaa kognitiivisen kyvyn heikkenemistä.

Väsymysonnettomuudet ovat pääosin kohtaamisonnettomuuksia: apukuski vähentää riskiä

Univajeessa ajaminen on epävakaata ja epävarmaa. Kun univajeesta kärsivien ihmisten ajamista seurataan ajosimulaattorilla, havaitaan auton sivuttaishuojuntaa selvästi enemmän. 

–  Auto siis heiluu kaistalla sivusuunnassa normaalia enemmän. Väsymysonnettomuudet ovatkin onnettomuustietoinstituutin (OTIn) mukaan pääosin kohtaamisonnettomuuksia  , joissa väsyneen kuljettajan auto ajautuu pois omalta kaistalta päin vastaantulevaa tai esimerkiksi pientareen estettä, Näppilä kertoo.

Väsymyysonnettomuuksista suurin osa tapahtuu silloin, kun kuljettaja on yksin autossa.

– Tutkimusten mukaan väsymyysonnettomuuksista 71 %   on sellaisia, joissa kuski on ajanut yksin. Vierellä ei ole siis ollut apukuskia, joka olisi pitänyt ajajaa virkeänä ja hereillä, Näppilä huomauttaa. 

Alle kuuden tunnin yöunilla autoa ei kannattaisi ajaa: tunnista nämä oireet

Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7–9 tuntia yössä.

–  Ihminen on nukkunut riittävästi, kun pian heräämisen jälkeen tuntee itsensä virkeäksi eikä väsymyksen tunne rajoita kohtuuttomasti päivän toimia, kuten työtä ja harrastuksia, Näppilä kuvailee.

Ymmärrys omasta unen tarpeesta auttaa arvioimaan liikenteeseen lähtemisen riskiä. 

– Jos tietää, että yleensä tarvitsee kahdeksan tunnin yöunet ollakseen virkeä ja työkykyinen, ei pitäisi lähteä ajamaan alle kuuden tunnin yöunilla. Esimerkiksi tuoreessa Juhani Kalsin väitöstutkimuksessa alle kuuden tunnin yöuni osoittautui väsymykseen liittyvän kuolonkolarin itsenäiseksi riskitekijäksi.

Huonosti nukutun yön jälkeen ihminen herää väsyneenä eikä virkisty aamun aikana. Ajatus kulkee hitaasti ja olo voi olla jähmeä sekä ärtyisä. 

- Silloin on järkevää jättää auto kotiin tai mennä itse apukuskin paikalle. Jo yksi esimerkiksi viikonloppuna huonosti nukuttu on vaarallista ajamisen kannalta. OTIn raportin mukaan väsymyysonnettomuuksista 76 % tapahtui vapaa-ajan matkalla.  

Unettomuuteen on monia hoitokeinoja

– Kun unettomuus jatkuu pitkään ja haittaa arkea, töitä sekä harrastuksia, kannattaa hakeutua lääkärin arvioon. Myös jos yöunet menevät äkillisesti kokonaan on syytä arvioida tilannetta tarkemmin. Unettomuuteen on monia niin lääkkeellisiä kuin lääkkeettömiä hoitokeinoja, Näppilä kertoo.

Tutustu Fokus Unen erikoisyksikköön