Totta vai tarua: Unella voi parantaa omaa resilienssiä
Totta. Hyvä uni vahvistaa psyykkistä palautumiskykyä ja univaje puolestaan heikentää sitä.
"Riittävä ja laadukas uni toimii mielenterveyden puskurina. Se auttaa meitä palautumaan vaikeista tilanteista, hallitsemaan stressiä ja näkemään maailman myönteisemmässä valossa. Univaje puolestaan heikentää resilienssiä ja pitkäkestoisena altistaa mielenterveyden ongelmille", kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Resilienssi on mielen joustavuutta
Resilienssi kuvaa ihmisen psyykkistä palautumiskykyä. Palautumiskyvyn vahvuuteen vaikuttavat esimerkiksi temperamenttipiirteet, elinympäristö ja elämänkokemukset.
− Resilienssi on eräänlaista mielen joustavuutta ja sopeutumiskykyä. Palautumiskyky ei tarkoita sitä, etteivätkö vastoinkäymiset tuntuisi pahalta tai etteikö asioita murehtisi, mutta resilienssi auttaa sopeutumaan vastoinkäymisiin nopeammin. Näkemään uusia polkuja tai näkökulmia haasteiden edessä, Kohtala kommentoi.
Resilienssi vaihtelee luontaisesti myös eri tilanteissa.
− Pajun oksa taipuu talvella lumen alla, mutta kun lumi sulaa pois, se nousee taas pystyyn. Jos lunta tulee kuitenkin liikaa, oksa voi napsahtaa poikki. Niin ikään voi myös ihminen palaa loppuun tai esimerkiksi masentua, jos kuorma käy liian raskaaksi ja vastoinkäymisiä tulee monia yhtäaikaisesti. Vahva palautumiskyky voi suojata mielenterveyden ongelmilta kuormittavissa tilanteissa, Kohtala kuvailee.
Resilienssiin voi vaikuttaa myös unella
Unen ja resilienssin välillä on Kohtalan mukaan tutkitusti vahva yhteys, mutta syy- ja seuraussuhteita ei täysin ymmärretä.
− Hyvä palautumiskyky voi parantaa unen laatua ja hyvinvointia. Stressaavat elämäntapahtumat eivät siis pääse niin helposti vaikuttamaan uneen. Toisaalta itse unella on myös merkittävä rooli siinä, miten näemme maailman ja koemme vastoinkäymiset. Uni nimittäin vaikuttaa esimerkiksi hormonitasapainoon ja stressihormonin toimintaan. Eli hyvä uni voi myös vahvistaa resilienssiä.
Kolme vinkkiä resilienssin vahvistamiseen
Palautumiskykyä voi kehittää läpi elämän. Aino Kohtala antaa kolme vinkkiä resilienssin vahvistamiseen.
- Pidä huolta omasta jaksamisesta. Rentoutuminen, riittävä ravinto ja uni ovat keskeisiä hyvinvointitekijöitä, jotka suojaavat mielenterveyttä ja vahvistavat palautumiskykyä.
- Panosta sosiaalisiin suhteisiin ja tukiverkostoon. Merkitykselliset ja lämpimät ihmissuhteet auttavat vaikeuksista selviämisessä. Läheisiltä voi saada haasteisiin myös uusia näkökulmia, mikä auttaa kehittämään joustavaa ajattelua.
- Muistele aiempia selviytymistilanteitasi. Muista, että olet aiemminkin selvinnyt haastavista tilanteista ja pystyt siihen uudelleen. Mieti, mitkä olivat tärkeimpiä selviytymiskeinojasi. Itsetuntemus ja toiveikkuus vahvistavat resilienssiä.
Psykologi ja psykoterapeutti
Lue lisää aiheesta
Kuinka paljon hoitamaton uniapnea vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen?
Neurologiaan erikoistuva yleislääkäri Eemil Partinen vastaa lokakuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Onko älylaitteiden happisaturaatio-mittaus luotettava?
Unen asiantuntijalääkäri Eevert Partinen vastaa syyskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Totta vai tarua: Unettomuus vaikuttaa muistiin
Totta. Mitä enemmän unettomia öitä on, sitä huonommin muisti toimii. Yleensä muisti pääosin palautuu, kun uniongelmat saadaan korjattua.
Viisi vinkkiä yölliseen heräilyyn
Toistuva yöllinen heräily on yksi yleisimmistä uniongelmista. Terveystalon työterveyshoitaja ja unihoitaja Anne Lång kuitenkin lohduttaa, että omaan uneen voi vaikuttaa monin eri tavoin.
Totta vai tarua: Viikon unettomuus nostaa kehon stressitasoa
Totta. Univaje lisää stressihormonin määrää verenkierrossa läpi vuorokauden. Hoitamattomana unettomuus saattaa johtaa masennukseen tai ahdistuneisuuteen, kertoo Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala.
Miksi herään monta kertaa yössä nivelrikkokipuun?
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela vastaa kesäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.