Totta vai tarua: Light-limu on terveyden kannalta parempi valinta kuin sokerilimu

Väite on totta, mutta asia ei ole lainkaan niin mustavalkoinen. Virvoitusjuomien runsasta käyttöä ei voi suositella, olipa juoma keinotekoisesti tai sokerilla makeutettua. Sokeria on kuitenkin tutkittu melko paljon, ja etenkin sillä makeutettujen juomien runsaan käytön haitoista on näyttöä. Haittoihin lukeutuvat muun muassa suurentunut lihavuuden, kakkostyypin diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä matala-asteisen tulehduksen riski. Lyhyellä aikavälillä runsas sokerijuomien nauttiminen voi lisäksi aiheuttaa esimerkiksi väsymystä ja mielialan laskua, jos verensokeri sahaa edestakaisin.

Keinotekoisia makeutusaineita on ehditty tutkia vähemmän, ja näytöt niiden haitoista ovat vielä vajavaisia.

Light-tuotteet nousevat usein esiin painonhallinnasta puhuttaessa. Sen suhteen niiden hyötyä ei kuitenkaan ole kiistattomasti osoitettu, vaan tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Olennaista on tiedostaa, että light-virvokkeissa on muitakin puolia kuin energiamäärä. Hampaiden terveydelle haitallisia ovat yhtä lailla sekä keinotekoisesti että sokerilla makeutetut juomat. Keinotekoisten makeutusaineiden yhteyttä suolistomikrobeihin on myös tutkittu, mutta tästäkään ei ole vielä saatu yksiselitteistä näyttöä.

Tärkeintä on ymmärtää, että virvoitusjuomat, olivatpa ne makeutettu keinotekoisesti tai sokerilla, eivät kuulu arkeen ja päivittäiseen käyttöön, vaan juhlahetkiin ja tietoisiin herkutteluhetkiin.

Mitä ovat yleisimmin käytetyt keinotekoiset makeutusaineet?

Yleisimmin virvoitusjuomissa käytettäviä keinotekoisia makeutusaineita ovat aspartaami, asesulfaami K, ja sukraloosi. Aspartaami ja asesulfaami K ovat noin 200 kertaa ja sukraloosi on noin 600 kertaa sokeria makeampaa. Ne eivät kuitenkaan sisällä lainkaan tai juuri lainkaan energiaa. Makeutensa vuoksi niitä myös tarvitaan juoman makeutuksessa hyvin pieniä määriä.

Ovatko keinotekoiset makeutusaineet turvallisia?

Makeutusaineille on määritelty turvallisen päiväsaannin yläraja, niin sanottu ADI-arvo. Jotta riski nykyisten turvallisen käytön rajoissa toteutuisi, tulisi käyttömäärien olla hyvin merkittäviä. Aspartaamin turvallisen saannin raja on tällä hetkellä 40 mg painokiloa kohden päivässä. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi 70-kiloisella henkilöllä riskikäytön raja ylittyisi, jos hän joisi aspartaamilla makeutettuja juomia 4,6 litraa päivittäin – ja vieläpä jatkuvasti pitkällä aikavälillä.

Joissakin tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että aspartaamilla olisi yhteys syöpään. Näyttö ei kuitenkaan ole vielä vakuuttavaa, eikä myöskään ole tiedossa, onko kyseessä syy-seuraus-yhteys vai onko kyse esimerkiksi siitä, että paljon virvoitusjuomia käyttävien elintavat olisivat muutenkin terveydelle haitallisia.

Tämänhetkisen tiedon valossa kohtuullisesti virvoitusjuomia nauttivan ei siis tarvitse olla peloissaan mahdollisesta yhteydestä syöpään.

Kuinka vähentää omaa virvoitusjuomien nauttimista?

1. Etsi korvaava tuote.
   Mieti, millä voisit korvata makeutetun virvoitusjuoman. Paras ja helpoin vaihtoehto on vesi, jota voi myös maustaa mieleisekseen esimerkiksi mintulla, basilikalla, timjamilla, sitruunamelissalla tai kurkkuviipaleilla.
   
   Voit kokeilla myös hiilihapotettua vettä ja maustettuja kivennäisvesiä. Maustetut kivennäisvedet on kuitenkin syytä erottaa mehukivennäisvesistä ja hyvinvointijuomista, jotka muistuttavat sisällöltään jo enemmän virvoitusjuomia.
   
   
2. Ole kärsivällinen.
   Uuteen makuun tottuminen vie usein pari kolme viikkoa, joten muutokselle kannattaa antaa aikaa tai tehdä se portaittain, jotta lopputulos on pysyvä.
   
   
3. Mieti, mihin tilanteisiin virvoitusjuoma kuuluu.
   Jos et halua luopua virvoitusjuomista kokonaan, pohdi ainakin, millaisiin hetkiin se kuuluu. On iso ero, nautitaanko limsoja satunnaisesti juhlissa tai tietoisesti herkuttelumielessä, vai litkitäänkö niitä päivittäin janojuomana veden sijaan. Jos limsoja juo, tärkeintä on muistaa kohtuus – ja ajoittaa juominen mieluiten aterioiden yhteyteen.

Tutustu ravitsemusterapiaan