”Totaalinen lamaantuminen ja oireiden kirjo” – naiset kertovat, mikä vaihdevuosissa yllätti

Terveystalon kesällä tekemään kyselytutkimukseen vastasi 700 vaihdevuosi-ikäistä naista, jotka kokevat tai ovat kokeneet vaihdevuosioireita. Tämän artikkelin sitaatit on poimittu kyseisestä tutkimuksesta. Ne annettiin vastaukseksi kysymykseen "Onko jokin asia yllättänyt sinut vaihdevuosiin liittyen?"

Esivaihdevuosista puhutaan, kun kuukautiset vielä tulevat, mutta hormonivaihtelut ja vuotojen epäsäännöllisyys aiheuttavat ongelmia. Esivaihdevuosioireet ovat usein vaihtelevia ja pahenevat ennen kuukautisia ja niiden aikana. Päänsärky, univaikeudet ja hikoilu ovat tyypillisiä vaihdevuosia ennakoivia oireita.

Useimmiten esivaihdevuosista kärsivät yli 40-vuotiaat naiset, mutta joillakin oireet alkavat jopa 35-vuotiaana. Kuukautiset loppuvat suomalaisnaisilla keskimäärin 51–52 vuoden iässä.

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä ja loppumisesta. Vaihdevuosien merkkejä ovat kuukautisten epäsäännöllistyminen ja loppuminen sekä oireiden, kuten kuumien aaltojen alkaminen.

Monimuotoiseen oirekuvaan voi kuulua sellaisiakin fyysisiä ja psyykkisiä oireita, joita monikaan ei osaa yhdistää vaihdevuosiin: sellaisia ovat esimerkiksi tykyttelyt, univaikeudet, mielialaoireet, päänsärky, ummetus, painonnousu sekä lihas- ja nivelkivut.  

Vaihdevuosioireiden kokeminen on hyvin yksilöllistä. Osa naisista selviää vaihdevuosista lievin tai jopa olemattomin oirein, kun taas osalla oireet voivat olla hyvinkin häiritseviä. Tavallisesti vaihdevuosioireet kestävät 5–7 vuotta, mutta niiden jatkuminen jopa vuosikymmeniä on mahdollista. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei oireiden kanssa tarvitse kärvistellä, vaan niitä voidaan hoitaa. 

Terveystalon vaihdevuosia koskevassa kyselytutkimuksessa peräti 77 prosenttia vaihdevuosi-ikäisistä naisista koki, että aiheesta ei puhuta tarpeeksi. 59 prosenttia koki, että vaihdevuosia ja niiden oireita vähätellään yhteiskunnassa. 

Terveystalon gynekologi ja synnytys- ja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen näkee tulokset merkkinä siitä, että vaihdevuodet ovat yhteiskunnassa edelleen tabu. 

– Meillä kaikilla on yhteinen asenneongelma. Vaihdevuodet ei ole mikään mummotauti niin kuin yhä kuulee puhuttavan. Kyse on 40–60-vuotiaista naisista, joista moni on parhaassa työiässä ja aktiivisessa elämänvaiheessa. Hoidolla voi olla valtavan iso merkitys naisten hyvinvoinnille ja elämänlaadulle, Heikkinen painottaa. 

Terveystalossa on tunnistettu tarve parantaa tietoisuutta myös ammattilaisten keskuudessa. Tänä vuonna Terveystalossa onkin pidetty yli 15 vaihdevuosiaiheista koulutusta lääkäreille ja muille ammattilaisille työterveyshoitajista psykologeihin, fysioterapeutteihin ja univalmentajiin. 

Gynekologi Anna-Mari Heikkinen.

Kuumat aallot ja hikoilupuuskat ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Jopa 70–80 % naisista kokee niitä vaihdevuosien aikana. Kuumat aallot tuntuvat etenkin ylävartalossa, niskassa, kasvoissa ja rintakehässä voimakkaina lämpöryöppyinä ja hikoilupuuskina. Lämmön haituessa voi tuntua palelua ja iho saattaa tuntua nihkeältä. Monesti kuumiin aaltoihin liittyy myös kasvojen punoitus ja sydämen tykyttely. 

Kuumia aaltoja voi esiintyä yllättäen päivällä tai yöllä, ja ne voivat kestää muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Toiset saavat kuumia aaltoja vain harvoin, mutta toiset ovat alttiimpia lämpötilavaihteluille, jolloin he voivat kärsiä kuumista aalloista useamman kerran päivässä vuosien ajan. 

Moni vaihdevuosi-ikäinen nainen kokee erilaisia mielialaoireita, kuten alakuloisuutta, itkuherkkyyttä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, mielialan vaihtelua, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta tai itsetunnon heikentymistä.

Mielialaoireet eivät tutkimusten mukaan suoranaisesti johdu vaihdevuosien hormonimuutoksista. Selittävä tekijä voi löytyä muista vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista ja unihäiriöistä, jotka heijastuvat herkästi mielialaan. Esimerkiksi unettomuudella ja masennuksella on todettu olevan yhteys vaihdevuosi-ikäisillä naisilla. 

Vaihdevuodet muuttavat kehon koostumusta: kehon rasvamassa kasvaa keskimäärin 0,7 kiloa vuodessa ja rasva keskittyy entistä enemmän vyötärölle. Samaan aikaan lihasmassa vähenee hieman.  Vaihdevuodet voivat lisäksi nostaa kolesteroliarvoja, verensokeria ja verenpainetta.  

Vaihdevuosien hormonihoito ehkäisee rasvan kertymistä keskivartaloon ja vähentää aineenvaihduntasairauksien riskiä. Useimmilla naisilla paino kuitenkin nousee vaihdevuosien jälkeen huolimatta siitä, käyttävätkö he hormonihoitoa vai eivät. Elintavat, kuten terveellinen ruokavalio ja liikunta, ovat tärkeitä painonhallinnassa läpi elämän. Jos liikuntaa ei ole runsaasti, moni nainen joutuu iän myötä tarkistamaan ruokavaliotaan.   

Estrogeenituotannon väheneminen heikentää luustoa. Luuntiheyden alentuessa osteoporoosin riski kasvaa. Vaihdevuosien aikana saattaa esiintyä myös muita tuki- ja liikuntaelimistön oireita, kuten nivelkipuja, nivelten arkuutta ja lihassärkyä.   

Unilääkärimme Eeva Löfgrenin mukaan vaihdevuodet voivat vaikuttaa uneen moniin tavoin. Estrogeeni ylläpitää unta ja vaikuttaa unen säätelyyn, joten kun estrogeenitasot alkavat heittelehtiä ja laskea, unen laatu huononee. Myös unta ylläpitävä melatoniini alkaa vähentyä. 

Oman osansa unen häiriintymiseen tuovat kuumat aallot. Unen aikana keho rauhoittuu, kun syke laskee ja suoliston toiminta hidastuu. Kuumien aaltojen aikana keho kääntyy kuitenkin hälytystilaan ja vireystila nousee. Sen jälkeen on vaikeaa nukahtaa uudelleen.  

Uniapneankin riski kasvaa vaihdevuosi-iässä. Ilmiön taustalla on estrogeenin suojaavan vaikutuksen heikkeneminen. Naisilla uniapnean aiheuttamat öiset hengityskatkokset näkyvät usein yöheräilynä ja aamuisena päänsärkynä.  

Lisäksi levottomat jalat voivat vaikeuttaa nukahtamista ja herättää unesta. Levottomat jalat johtuvat usein raudan puutteesta. Taustalla voi olla se, että esivaihdevuosien aikana monilla kuukautiset muuttuvat runsaiksi, jolloin rautavarastot vähentyvät. 

Unilääkäri Eeva Löfgren.

Tyypillisin merkki esivaihdevuosien alkamisesta on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi. Myös vuodon määrä ja kesto voivat vaihdella.

Osalla vuodot ovat pitkään epäsäännölliset ennen menopaussia, kun taas joillakin naisilla kuukautiset tulevat säännöllisesti ja loppuvat äkisti. Myös oireet vaihtelevat yhtä paljon: osa kärsii niistä pitkään ja osalla on vain vähäisiä oireita kuukautisten loppumisen aikoihin. 

Vaihdevuodet ovat jokaiselle naiselle yksilöllinen ja omanlainen ajanjakso. Toiset kärsivät voimakkaista oireista, toisilla oireet ovat lieviä tai jopa puuttuvat kokonaan.

Se, miten vaihdevuosiin suhtaudutaan, vaihtelee paljon – kuten sekin, kuinka nopeasti erilaiset oireet osataan yhdistää vaihdevuosista johtuviksi. Muutokseen suhtautumiseen vaikuttaa tietysti myös se, miten oireet ovat omaan arkeen vaikuttaneet. 

Moni kuitenkin oppii suhtautumaan omaan kehoon armollisesti ja arvokkaana kumppanina, vaikka vaihdevuosioireet välillä heittelisivätkin kapuloita rattaisiin. Elämä ei lopu vaihdevuosiin, muistuttaa myös gynekologimme Johanna Aaltonen.  

– Toivon, että jokainen nainen löytäisi oman tapansa olla postmenopausaalinen nainen, yhtä oikeaa tapaa olla ei ole. On myös hyvä muistaa, että oireet harvoin haittaavat arkea lopun elämää. Suurimmalla osalla ne saadaan kyllä hallintaan ja arki taas rullaamaan, Aaltonen summaa. 

 Lue lisää vaihdevuosien hoidosta.