Tiedätkö, mitä on hyvä ystävyys? Psykologi listaa kuusi tärkeintä ystävyystaitoa
Aivan kuten parisuhdetaitoja, myös ystävyystaitoja on tärkeä kehittää – ystävillä on nimittäin suuri vaikutus ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle.
Ystävänpäivä muistuttaa meitä läheisten ihmisten merkityksestä. Ihmissuhteet ja ystävät ovat Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtalan mukaan yksi ihmisen hyvinvoinnin tärkeimmistä peruspilareista iästä, elämäntilanteesta ja sukupuolesta riippumatta.
– Hyvät ystävät auttavat meitä muodostamaan käsityksiä itsestämme ja elämästämme. Ystävien aito läsnäolo myös lievittää stressiä ja parantaa mielialaa, Aino Kohtala kertoo.
Mutta miten olla ystävälle aidosti läsnä? Aino Kohtala listaa kuusi tärkeää ystävyystaitoa.
1. Hyvä ystävyys on vastavuoroista
”Ystävyys on aito vuorovaikutussuhde, jossa kumpikin saa vuorollaan jakaa sekä iloisia että ikäviä kokemuksia. Pinnallinen suhde, joka toimii vain yhteen suuntaan ja jossa vain toinen ottaa vastaan huolia ja tukee, ei ole ystävyyssuhde vaan enemmänkin haitallinen riippuvuussuhde.
Välillä toisella voi olla enemmän kuormaa jaettavaksi, mutta tasavertaisessa ystävyydessä tämäkin vaihtelu sallitaan ja hyväksytään tietoisena siitä, että omillekin huolille löytyy tarvittaessa jakaja toisesta ihmisestä.”
2. Hyvä ystävyys on sallivaa
”Jotta ystävyys on henkistä kasvua ja hyvinvointia tukevaa, tulisi sen perustua myös sallivuuteen. Aitoon ystävyyteen kuuluu, että hyväksytään toisen vaillinaisuudet, epäonnistumiset sekä kipeät ja aratkin asiat. Ystävyys on henkilökohtainen luottamussuhde, jossa voi kokea olevansa täysin oma itsensä.”
3. Hyvässä ystävyydessä iloitaan toisen onnistumisista
”Kateus ja mustasukkaisuus ystävyydestä koettelevat ystävyyssuhteita eniten. Kateuden tunne on paitsi haastavaa tunnistaa ja hyväksyä, mutta myös vaikeaa ymmärtää, mistä se todella kertoo. Kateuden taakse kurkistamalla sen voi kääntää myös itselle tärkeiden arvojen pohtimiseksi: arvostan tätä toisessa ja toivoisin sitä itselleni, miten siinä onnistuisin? Tällöin ystävän menestys tai onni voi antaa suuntaa itselle, eikä kateuden tarvitse muuttua myrkylliseksi.”
4. Hyvä ystävyys kestää kolmansia osapuolia
”Yksi ystävyyden mittari myös on, kuinka hyvin kahdenkeskinen ystävyyssuhde kestää puolisoja, lapsia tai muita kolmansia osapuolia. Kun tasapainotilanne muuttuu, ystävyys täytyy neuvotella uudelleen. Tämä jää kuitenkin usein tekemättä, ja ihmiset lipuvat kauemmas silloinkin, kun tilanne olisi korjattavissa.”
5. Hyvässä ystävyydessä ollaan aidosti läsnä
”Se, että osoittaa olevansa kiinnostunut toisen elämästä, lujittaa ystävyyksiä. Välittämisen ja hyvän tahdon ilmaiseminen herättää toisessa tunteen, että on tullut kohdatuksi. Tämä käynnistää usein positiivisen kehän, jossa toinen tarjoaa osaltaan vastaavanlaista tukea ja hyväksyntää.”
6. Hyvässä ystävyydessä osataan pyytää anteeksi
”Ongelmien selvittäminen ja anteeksi pyytäminen ovat ystävyyksien ylläpidossa myös ensiarvoisen tärkeitä ja lujittavat ystävyyssidettä entisestään. Ystävää ei kannata hylätä heti ensimmäisen kuprun kohdalla.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Onko haluttomuus vaihdevuosioire? 3 väittämää vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuudesta
Gynekologi ja seksuaalineuvoja Eeva Kajalo ottaa kantaa kolmeen vaihdevuosi-ikäisen seksuaalisuutta koskevaan väittämään.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.