Terveystietoa tarvitaan onnistuneeseen työkykyjohtamiseen: mutta mitä terveystieto on ja miten se tulisi organisaatiossa suojata?

Monet organisaatiot haluavat onnistua työkyvyn johtamisessa esimerkillisesti: ylläpitää henkilöstön hyvinvointia ja vähentää sairauspoissaoloja. Kun henkilöstö voi paremmin, työn tuottavuus kasvaa.

Käytettävissä oleva tieto henkilöstön terveydentilasta on avainasemassa onnistuneessa työkykyjohtamisessa. Järjestelmällinen työkykyjohtaminen perustuukin dataan, jonka perusteella esimerkiksi esihenkilö, HR-vastaava tai työterveyshuolto pystyy tekemään oikea-aikaisia päätöksiä henkilön työkyvyn suojelemiseksi.

Henkilö- ja terveystiedon käytön lainsäädäntö on kiristynyt ja väärinkäytöksistä koituu organisaatiolle isot sanktiot

Henkilö- ja terveystiedon käyttämiseen liittyvä lainsäädäntö on kuitenkin viime vuosina kiristynyt. Esimerkiksi vuonna 2018 voimaantullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus GDPR asettaa rekisterinpitäjälle velvollisuuksia ja rajoituksia siihen, miten henkilötietoja sekä terveystietoja voi säilyttää ja käyttää.

Mahdollisista väärinkäytöksistä koituu isot sanktiot, sillä sakkosummat lasketaan liikevaihdosta. Suomessakin tietosuojavaltuutettu on hiljattain antanut henkilöstön arkaluontoisen terveystiedon väärästä säilytystavasta ensimmäiset päätökset, joissa rangaistus kohosi satoihin tuhansiin.

Lainsäädäntö on myös tiukentunut siinä, tapahtuuko tietojen käsittely EU/ETA-alueella ja missä tilanteissa tietoa saa luovuttaa näiden alueiden ulkopuolelle. Erityisesti julkiset pilvipalvelut ovat tuottaneet harmaita hiuksia: salaamattoman tai kevyesti salatun tiedon tallentaminen julkiseen pilvipalveluun voidaan nähdä tietojen luovuttamisena EU/ETA-alueen ulkopuolelle, vaikka palvelu olisi hankittu eurooppalaisesta sijainnista.

Mihin työkykyjohtamisen järjestelmän pitäisi käytännössä siis taipua?

Organisaatiot ovat henkilö- ja terveystiedon rekisterinpitäjiä, jos työllistävät edes yhden henkilön. Tämä tarkoittaa sitä, että lähes jokaisessa organisaatiossa on pidettävä huolta siitä, että työkykyjohtamisen järjestelmät ovat lainsäädännön mukaisia.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työnantajan on huolehdittava, ettei terveystietoja ja henkilötietoja tallenneta samaan yhteyteen – eli esimerkiksi HR-järjestelmään. Lisäksi on huolehdittava siitä, että palvelulla on asianmukaiset suojauskeinot paikallaan estämässä tahattoman tiedon luovutuksen EU/ETA-alueen ulkopuolelle esimerkiksi julkisesta pilvipalvelusta, jota ylläpitää kyseisen alueen ulkopuolinen toimija.

Työntekijällä pitää olla myös mahdollisuus saada itsestään tallennetut tiedot rekisterinpitäjältä. On siis tärkeää, että esimerkiksi työkykyjohtamista tukeva järjestelmä mahdollistaa tällaisenkin toiminnallisuuden.

Näihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa

Työkykyjohtamisen järjestelmiä arvioidessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että ne sekä tukevat parhaalla mahdollisella tavalla itse työkykyjohtamista että huomioivat kokonaisvaltaisesti lainsäädännön.

Terveystalolla on vahva kokemus työkykyjohtamisen järjestelmien kehityksestä. Taustalla on valtava määrä dataa ja parhaat asiantuntijat aiheen ympäriltä – oli kyse sitten työterveysammattilaisista tai ohjelmistokehityksen osaajista.

Esimerkiksi työkykyjohtamista tukevassa järjestelmässämme on varmistettu se, että tiedon säilytys ja käsittely on aina lainsäädännön mukaista. Tietoja säilytetään Suomessa ja käsittely tapahtuu turvallisesti heti käyttöönotosta alkaen. Järjestelmä huolehtii rekisteröidyn – eli työntekijän – oikeuksien toteutumisesta. Yksi isoista eduista on myös se, että kyseisen järjestelmän rekisterinpitäjänä toimii yritys itse.