Terveystalon uusi liikennelääketieteen keskus edistää ammattikuljettajien työkykyä

Terveystalo kokoaa uuteen keskukseen verkostossaan työskentelevät liikennelääketieteen osaajat. Työterveysasiakkaita palvelevan keskuksen toiminnassa keskitytään tukemaan ammattikuljettajien työkykyä ja ennaltaehkäisemään työkyvyttömyyden uhkia liikennelääketieteen erityisosaamista hyödyntäen.

– Ammattikuljettajia hoitavat työterveystiimimme saavat jatkossa vahvemmin tukea liikennelääketieteen osaajilta, jotka ovat perehtyneet syvällisemmin tietyn liikennealan erityispiirteisiin. Näin varmistamme, että ammattikuljettajien työ- ja ajokykyyn vaikuttavat fyysiset ja psykososiaaliset kuormitustekijät tulevat huomioiduiksi ja liikenneturvallisuus on työkykyjohtamisen keskiössä, kertoo Terveystalon liikennelääketieteen keskuksen vastaava lääkäri Matleena Näppilä.

Merenkulun, raideliikenteen ja ilmailualan osaajat mukana keskuksen toiminnassa

Terveystalon liikennelääketieteen keskuksessa toimii maantieliikenteen lisäksi myös valtakunnallinen Traficomin hyväksymä rautatielääkäreiden, merimieslääkäreiden ja ilmailulääkäreiden verkosto sekä vuonna 2022 toimintansa Terveystalo Keskuskadulla aloittanut Helsingin kaupungin merimiesterveyskeskus.

– Tuomalla kaikki liikennelääketieteen osaajat yhteen varmistamme, että verkostomme ammattilaisilla on mahdollisuus ylläpitää ja syventää ammattitaitoaan suunnitelmallisesti. Moniammatillisessa yhteistyössä työterveyden ammattilaisemme voivat vaivattomasti konsultoida liikennelääketieteen erityisosaajia. Näin voimme tarjota kuljetus- ja logistiikka-alan yritysasiakkaillemme tasalaatuista palvelua paikkariippumattomasti, sanoo Näppilä.

Tutustu liikennelääketieteen keskukseen

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä elintapasairaudet kuljetus- ja logistiikka-alan henkilöstön vitsauksena

Kuljetusala kuormittaa tuki- ja liikuntaelimistöä. Ammattikuljettajien työkykyä haastavat erityisesti paikallaanolo ja yksipuolinen rasitus työpäivien aikana. Raskaat nostot altistavat tavaraliikenteen ammattikuljettajia alaselän ja niska-hartiaseudun oireiluille ja henkilö- ja tavarakuljetuksessa terveydellisiä haittoja syntyy, kun vuorokauden aikana istutaan yli 7 tuntia. Fyysinen passiivisuus onkin yksi alan henkilöstön suurimmista terveydellisistä riskeistä.

– Kuljetusalalla yleisimmät syyt sairauspoissaoloihin tai työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen ovat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sillä työssä tulee liikuttua vähän tai yksipuolisesti. Kuljetusalalla tämä on osattava huomioida työn suunnittelussa, sillä aktiivinen vapaa-aika ei täysin kumoa työpäivien fyysistä passiivisuutta, Näppilä jatkaa.

Työn luonne altistaa elintapasairauksien puhkeamiselle

Kansainväliset tutkimukset* ovat osoittaneet, että ammattikuljettajien terveydentila on huonompi kuin muissa ammateissa toimivilla henkilöillä.

– Sen lisäksi, että ammattikuljettajan työssä on haasteellista harrastaa riittävästi liikuntaa, myös suositusten mukaista ruokavaliota on vaikeampi noudattaa vaihtuvassa ympäristössä kuin kiinteässä työympäristössä. Näiden seikkojen vuoksi ammattikuljettajilla korostuvat elintapasairauksien riskitekijät kuten ylipaino, liikkumattomuus, ruokavalio ja tupakointi. Tämä johtaa moninkertaiseen riskiin sairastua esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen, sydän- ja verisuonitauteihin sekä uniapneaan, kertoo Näppilä.