Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys
Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.
– Huonossa hoitotasapainossa ollessaan pitkäaikaissairaudet voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin ja aiheuttaa myös taloudellisia kustannuksia sekä työntekijälle että työnantajalle. Analysoidessamme omaa dataamme havaitsimme, että pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä oli vuonna 2023 sairauspoissaoloja jopa 50% enemmän, mitä muulla henkilöstöllä keskimäärin***, kertoo työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.
Seurannalla varmistetaan hoidon tasapaino
Kroonisissa pitkäaikaissairauksissa korostuu sairauden seuranta, sillä sairauden oireet ja hoitolinjaukset voivat muuttua ajan kuluessa.
– Seurannan tavoitteena on varmistaa, että pitkäaikaissairautta sairastavan henkilön hoito noudattaa kansallisia hoitosuosituksia, jotka on tutkimusnäyttöön perustuen parhaiten minimoivat sairauteen liittyviä haittavaikutuksia ja kohde-elinvaurioita. Kun hoito on tasapainossa, onnistutaan vähentämään terveyshaitoista johtuvia sairauspoissaoloihin tai heikkoon työtehoon liittyviä kustannuksia, ehkäisemään pitkäaikaissairauksista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja kasvattamaan työn tuottavuutta edistämällä samalla henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia, Komulainen jatkaa.
Lisää terveyttä ja hyvinvointia uudella pitkäaikaissairauksien hoitomallilla
Osana Terveystalon integroitua hoitoa käynnistämme kesäkuussa pitkäaikaissairauksien hoitomallin, joka tähtää hoidon toteutumiseen kansallisten Käypä Hoito -suositusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveysasiakkaidemme henkilöstön yksilöllistä tilannetta pitkäaikaissairauden hoidon tarpeesta arvioidaan kunkin henkilökohtaisten tietojen perusteella automatisoidusti ja heihin ollaan yhteydessä, jos arvion perusteella hoito ei vaikuta toteutuvan kansallisten suositusten mukaisesti joko Terveystalossa tai esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa.
Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa hoitomallin sujuvuutta on arvioitu muutaman erikseen sovitun työterveysasiakkaan kanssa, minkä jälkeen hoitomalli otetaan syksyn aikana asteittain käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme, joiden työterveyssopimukseen sisältyy kroonisten pitkäaikaissairauksien hoito.
– Hoitomallin käynnistyessä arviossa huomioidaan kolme merkittävintä pitkäaikaissairautta: verenpainetauti, kakkostyypin diabetes ja korkea kolesteroli, jotka oman datamme perusteella ovat työikäisen väestön yleisimmät työkykyyn vaikuttavat pitkäaikaissairaudet. Näihin sairauksiin on myös olemassa kansalliset ajantasaiset hoitosuositukset. Olen innoissani siitä, että pääsemme systemaattisesti edistämään keskeisten kansansairauksien hyvää hoitotasapainoa, Komulainen sanoo.
* Tutkimus: Julia Tuuri: Alidiagnostiikan laajuus ja sen vähentäminen yleis- ja työterveyslääkärien työn johtamisella digitaalisin keinoin yksityisiä terveyspalveluita tuottavassa yrityksessä, 2024
** THL: Sydänrekisterin raportti
*** Vuonna 2023 poissaolopäiviä kaikilla Terveystalon työterveysasiakkailla oli 10,1 päivää/henkilö ja automatisoidun poiminnan perusteella valikoitujen organisaatioiden pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä (n=365) jopa yli 14 päivää/henkilö.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Päihderiippuvuus kroonistui loman aikana: näin tunnistat ongelman ja otat sen puheeksi
Lomakauden jälkeen moni palaa töihin rentoutuneena, mutta osalle pitkä loma on voinut aikaansaada orastavan riippuvuuden. Tällöin päihteiden käytöstä voi olla haastavaa irrottautua arjen koittaessa. Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen listaa hälytysmerkit, joiden ilmetessä olisi hyvä keskustella työntekijän kanssa ja antaa vinkit puheeksiottoon.
Lääkäri: luontoliikunta on terveyspommi ja näin hyödyt siitä
Liikunta on hyväksi keholle ja mielelle missä tahansa, mutta erityisen hyväksi se on luonnossa. Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta kannustaa hyödyntämään kesäiset säät luontoliikuntaan.
Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.