Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys

Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.


– 
Huonossa hoitotasapainossa ollessaan pitkäaikaissairaudet voivat johtaa vakaviin terveysongelmiin ja aiheuttaa myös taloudellisia kustannuksia sekä työntekijälle että työnantajalle. Analysoidessamme omaa dataamme havaitsimme, että pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä oli vuonna 2023 sairauspoissaoloja jopa 50% enemmän, mitä muulla henkilöstöllä keskimäärin***, kertoo työterveyden ylilääkäri Silja Komulainen.

Seurannalla varmistetaan hoidon tasapaino

Kroonisissa pitkäaikaissairauksissa korostuu sairauden seuranta, sillä sairauden oireet ja hoitolinjaukset voivat muuttua ajan kuluessa.

– Seurannan tavoitteena on varmistaa, että pitkäaikaissairautta sairastavan henkilön hoito noudattaa kansallisia hoitosuosituksia, jotka on tutkimusnäyttöön perustuen parhaiten minimoivat sairauteen liittyviä haittavaikutuksia ja kohde-elinvaurioita. Kun hoito on tasapainossa, onnistutaan vähentämään terveyshaitoista johtuvia sairauspoissaoloihin tai heikkoon työtehoon liittyviä kustannuksia, ehkäisemään pitkäaikaissairauksista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja kasvattamaan työn tuottavuutta edistämällä samalla henkilöstön terveyttä ja hyvinvointia, Komulainen jatkaa.

Lisää terveyttä ja hyvinvointia uudella pitkäaikaissairauksien hoitomallilla

Osana Terveystalon integroitua hoitoa käynnistämme kesäkuussa pitkäaikaissairauksien hoitomallin, joka tähtää hoidon toteutumiseen kansallisten Käypä Hoito -suositusten mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työterveysasiakkaidemme henkilöstön yksilöllistä tilannetta pitkäaikaissairauden hoidon tarpeesta arvioidaan kunkin henkilökohtaisten tietojen perusteella automatisoidusti ja heihin ollaan yhteydessä, jos arvion perusteella hoito ei vaikuta toteutuvan kansallisten suositusten mukaisesti joko Terveystalossa tai esimerkiksi julkisessa terveydenhuollossa.

Käyttöönotto tapahtuu vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa hoitomallin sujuvuutta on arvioitu muutaman erikseen sovitun työterveysasiakkaan kanssa, minkä jälkeen hoitomalli otetaan syksyn aikana asteittain käyttöön kaikille työterveysasiakkaillemme, joiden työterveyssopimukseen sisältyy kroonisten pitkäaikaissairauksien hoito. 

– Hoitomallin käynnistyessä arviossa huomioidaan kolme merkittävintä pitkäaikaissairautta: verenpainetauti, kakkostyypin diabetes ja korkea kolesteroli, jotka oman datamme perusteella ovat työikäisen väestön yleisimmät työkykyyn vaikuttavat pitkäaikaissairaudet. Näihin sairauksiin on myös olemassa kansalliset ajantasaiset hoitosuositukset. Olen innoissani siitä, että pääsemme systemaattisesti edistämään keskeisten kansansairauksien hyvää hoitotasapainoa, Komulainen sanoo.

* Tutkimus: Julia Tuuri: Alidiagnostiikan laajuus ja sen vähentäminen yleis- ja työterveyslääkärien työn johtamisella digitaalisin keinoin yksityisiä terveyspalveluita tuottavassa yrityksessä, 2024

** THL: Sydänrekisterin raportti

*** Vuonna 2023 poissaolopäiviä kaikilla Terveystalon työterveysasiakkailla oli 10,1 päivää/henkilö ja automatisoidun poiminnan perusteella valikoitujen organisaatioiden pitkäaikaissairauksia sairastavilla henkilöillä (n=365) jopa yli 14 päivää/henkilö.

Lue lisää työterveyden artikkeleita