Terveystalo satsaa työikäisten unettomuuden hoitoon — avaa uudet unen erikoisyksiköt usealle paikkakunnalle
Unettomuus on erityisesti työikäisten kansantauti, joka aiheuttaa työnantajille vuosittain jopa noin 100 miljoonan euron kustannukset. Terveystalo perustaa nyt uusia Fokus Unen erikoisyksiköitä, kouluttaa univalmentajia ja kehittää unen diagnostiikkaa ja hoitoa ympäri Suomea. Tavoitteena on tukea työikäisten työkykyä tarttumalla uniongelmiin aiempaa nopeammin ja tehokkaammin.

Kolmasosa suomalaisista kärsii jossakin vaiheessa työelämäänsä unettomuudesta, ja heistä 10 prosentilla uniongelmat ovat pitkittyneet. Uniapnea on todettu noin 200 000 suomalaisella, ja uusia uniapneadiagnooseja tehdään vuosittain noin 40 000. Lisääntyneistä unihäiriöistä koituu myös työnantajille vuosi vuodelta suurempi lasku, sillä unettomuudesta johtuvien sairauspoissaolojen kustannukset työnantajille kasvavat Terveystalon arvion* mukaan vuosittain yli 10 miljoonalla eurolla.
– Unettomuudesta on puhuttu suomalaisten kansantautina jo 1990-luvun lopulta, ja siitä lähtien unihäiriöt ovat vain lisääntyneet. Nykyisen työvoimapulan aikoina on entistä tärkeämpää pitää huoli työntekijöiden työkyvystä, sillä hyvällä unella on valtava merkitys työssä jaksamisen kannalta. Tutkimusten mukaan unihäiriöt heikentävät ihmisten työtehoa jopa 8 prosentilla ja aiheuttavat keskimäärin 1‒2 viikkoa sairauspoissaoloja, sanoo Terveystalon Fokus Unen erikoisyksikön lääketieteellinen johtaja ja unilääketieteen asiantuntija, professori Markku Partinen.
Terveystalo satsaa nyt valtakunnallisesti unen hoidon ja diagnostiikan kehittämiseen kouluttamalla hoitajiaan ja lääkäreitään unen hoitoon, avaamalla Fokus Unen erikoisyksiköitä Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa ja tarjoamalla niissä laajoja unitutkimuksia. Fokus Unen erikoisyksikkönä toimiva Helsingin uniklinikka on ollut osa Terveystaloa keväästä 2021 lähtien.
– Vuoden sisään yli sata työterveys- ja sairaanhoitajaamme on kouluttautunut univalmentajiksi. Uniapneatutkimuksia teemme jo yli 60 toimipisteessämme. Kaikki tämä tähtää siihen, että voimme Terveystalossa hoitaa unihäiriöitä entistä tehokkaammin, Markku Partinen sanoo.
Lue lisää tiedotteestamme: 2020-luvun unettomuuden hoito on muutakin kuin lääkettä
* Tiedot perustuvat Terveystalossa vuonna 2020 asioineen noin 1,2 miljoonan suomalaisen tietoihin. Terveystalon potilastietorekisteri on Suomen suurin yhtenäinen potilastietojärjestelmä, jossa on koottuna tietoa noin 4 miljoonan suomalaisen terveydestä. Terveystalo vastaa noin 700 000 työikäisen suomalaisen työterveyshuollosta. Aineiston arvioidut kustannukset on laskettu hyödyntäen Terveystalon potilastietorekisteristä löytyviä tietoja sekä Elinkeinoelämän Keskusliiton määrittämää sairauspoissaolopäivän hintaa, joka on keskimäärin 350 euroa per päivä, mutta erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa hinta voi nousta jopa tuhanteen euroon.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.

Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.