Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
– Osaamisemme täydentävät toisiaan. Meillä on laaja näkymä työikäisen väestön terveyteen ja vahva moniammatillinen osaajatiimi asiakkaidemme tukena. Syömishäiriöliitolla taas on valtavan arvokasta osaamista vastuullisesta elintapamuutosten tukemisesta ja kestävästä painopuheesta sekä syömishäiriöiden tunnistamisesta. Ravitsemuksella ja ruokakäyttäytymisellä on suuri merkitys jaksamiseen, kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja työkykyyn, mutta elintapaohjaus ei saa tuntua painostukselta tai sisältää vääristyneitä arvolatauksia, jotta ei synny uusia ongelmia. Yhteistyöllä vauhditamme Terveystalon henkilöstön osaamista syömishäiriösensitiivisestä työotteesta, mikä auttaa ammattilaisiamme tuottamaan vaikuttavaa ja kestävää sairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa sekä huolehtimaan suomalaisten työkyvystä, sanoo Ilse Rauhaniemi, Terveystalon johtava työterveyslääkäri.
Syömishäiriöt koskettavat kaikenikäisiä ihmisiä
Jopa joka kymmenes suomalainen on sairastanut jotakin syömishäiriöitä. Heistä vain joka kolmas tunnistetaan terveydenhuollossa ja joka neljäs on saanut kohdennettua hoitoa syömishäiriöönsä. Tutkimusten mukaan erilaiset syömishäiriöt myös lisääntyvät jatkuvasti. Toisin kuin usein luullaan, syömishäiriöitä on kaikenikäisillä ihmisillä.
Syömishäiriöt ovat vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka heikentävät merkittävästi elämänlaatua ja työkykyä. Ne voivat näyttäytyä työikäisillä esimerkiksi mieliala- tai uupumisoireiluna, keskittymisongelmina tai keho- ja ruokasuhteen haasteina, jotka hankaloittavat terveiden elintapojen ylläpitämistä ja omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtimisesta niin työssä kuin vapaa-ajalla. Syömishäiriö liitännäisoireineen vie voimavaroja, kun mieli askartelee syömiseen liittyvien ajatusten parissa.
– Jokaisella on oikeus hyvinvoivaan mieleen ja kehoon. Toivomme, että onnistumme kehittämään terveystalolaisten kanssa ratkaisuja, joiden avulla tunnistamme ja ennaltaehkäisemme syömishäiriöitä aiempaa paremmin. Uskomme, että löydämme myös keinoja syömishäiriöiden hoidon laadun parantamiseen. Kaikenkokoisilla ihmisillä on oikeus tulla hoidetuksi syömishäiriösensitiivisesti, kertoo Kirsi Broström, Syömishäiriöliiton toiminnanjohtaja.
– Terveystalon asiakkaille yhteistyö tarkoittaa entistä turvallisempaa ja vaikuttavampaa elintapaohjausta, jolla pyrimme lisäämään asiakkaidemme kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työ- ja toimintakykyä. Vaikuttavan elintapaohjauksen ja kestävän keho- tai painopuheen ei tarvitse sulkea toisiaan pois, painottaa Rauhaniemi
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työterveyden ja ennen kaikkea työterveysyhteistyön kehittämisellä on keskeinen rooli paitsi suomalaisen työelämän kehittämiseen kuin myös suomalaisen yritystoiminnan kilpailukyvyn parantamisessa globaalisti. Työterveyskumppanina pystymme mahdollistamaan lisää terveitä elinvuosia, lisää tuottavia vuosia sekä tukea ihmisille pysymään työkykyisinä.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.