Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa
Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.
Motivoituneet työntekijät työskentelevät yhdessä selkeän tavoitteen saavuttamiseksi. Töissä on turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Johtajat osaavat johtaa vastuullisesti, työn teko on sujuvaa ja työ antaa tekijöilleen enemmän kuin ottaa. Sellainen on terve työpaikka.
Terveen työelämän tiellä seisoo kuitenkin joukko rakenteellisia haasteita. Väestö ikääntyy ja osaajista on pulaa. Ihmisten työkykyä ei johdeta kokonaisvaltaisesti. Muutos on väistämätön: uudet sukupolvet suhtautuvat työhön eri tavalla, ja heidän odotuksensa sekä tarpeensa asettavat organisaatioille aivan uudenlaisia vaatimuksia.
Lukujen valossa terve työelämä onkin monen mielestä vielä kaukana. Terveystalo toteutti alkuvuodesta 2024 Terve työelämä -barometrin, johon vastasi lähes tuhat yrityspäättäjää. Heistä alle puolet pitää suomalaista työelämää terveenä. Erityisesti työelämän nopea tempo, työn kuormittavuus ja tehokkuuteen liittyvät vaatimukset hiertävät vastaajia. Onkin keskeinen kysymys, näkyvätkö hyvinvointi ja työkyvyn johtaminen organisaation perusrakenteissa ja johtamisen foorumeilla. Henkilöstön hyvinvointia koskevan datan hyödyntämisessä on vielä paljon toteutumatonta potentiaalia.
Jatkuvan muutoksen keskellä työpaikkojen pitäisi säilyä henkilöstölle houkuttelevina sekä kehittyä vastaamaan muuttuvia olosuhteita ja työntekijöiden tarpeita. Uupumus, työn kuormittavuus ja mielenterveyden haasteet näkyvät yhä esimerkiksi sairauspoissaoloina ja ennenaikaisina työkyvyttömyyseläkkeinä. Kelan tuoreen arvion mukaan sairauspoissaolot mielenterveyssyistä maksavat Suomessa menetettynä työpanoksena yli miljardi euroa vuodessa.
Mitä yritysten päättävissä asemissa olevat voivat käytännössä tehdä, jotta heidän organisaationsa olisivat terveitä työpaikkoja?
Työpaikan perustan on ainakin oltava kunnossa ennen kuin voidaan miettiä kehittämistyötä.
Työn rakenteiden sekä vastuiden ja roolien on oltava selkeitä, jotta työ on sujuvaa. Kaikilla organisaatiossa tulisi olla jaettu ymmärrys yhteisestä tavoitteesta ja halu edistää sitä. Ihmisiä täytyy kuunnella, johtaa ja kohdata inhimillisesti.
Terveen työpaikan reseptin mukaan neljän pääasian on oltava samaan aikaan kunnossa: terve työ, toimiva työyhteisö, hyvinvoiva ihminen ja aktiivinen johtaminen. Vasta silloin työpaikka on terve kaikille. Monissa yrityksissä näkyy jo merkkejä siitä, että työelämää halutaan muuttaa tavalla tai toisella. Työpaikoilla tarjotaan jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja työntekijöiden hyvinvointia, jaksamista ja resilienssiä vahvistetaan työterveyskumppanin tuella.
Näin syntyy terve työpaikka
Terveessä työpaikassa ihmisiä kohdellaan inhimillisesti, mutta heiltä odotetaan vastuun kantamista ja tuloksellisuutta. Tuottavuus ei tarkoita pelkästään tehokkuutta, vaan myös toimia, joiden avulla parannetaan ihmisen mahdollisuuksia menestyä työssään.
Tuottavuus pitää sisällään esimerkiksi työvälineiden ja -prosessien kehittämistä ja digitaalisten työkalujen hyödyntämistä työskentelyn sujuvoittamiseksi. Ihmisten osaamista hyödynnetään erityisesti niissä asioissa, joissa se loistaa. Osaamista myös vahvistetaan tuottavuuden parantamiseksi.
Osaamisen vahvistaminen on konkreettinen keino, jolla taklata esimerkiksi osaajapulaa ja vahvistaa organisaatiossa jo olevaa ammattitaitoa entisestään. Muita keinoja torjua työelämän uhkakuvia ovat muun muassa joustavuus organisaatiossa, työntekijöiden osallistaminen työpaikan kehittämiseen sekä digitaaliset työkalut ja niiden tuottama data työpaikan hyvinvoinnista. Hyvinvointidata on organisaatioille tärkeä väline tulevaisuuden ennustamiseksi. Sen avulla voidaan myös rakentaa työkykyriskeihin liittyviä skenaarioita yhdessä esimerkiksi työterveyden kanssa.
On vielä paljon tehtävää, jotta tulevaisuuden työpaikat olisivat terveitä. Uudet sukupolvet astuvat työelämään, ja eri sukupolvien moninaiset odotukset työelämältä nousevat yhä olennaisemmaksi teemaksi työpaikkojen kehittämisessä. Tulevaisuuden työntekijöitä ohjaa yhä enemmän työn merkityksellisyys ja inspiroivuus. Tasapaino muuttuu jatkuvasti enemmän suuntaan, jossa työnantajan ja työntekijän odotuksilla on yhtä suuri arvo.
Ihmiset rakentavat työelämänsä itselleen sopivaksi. Jatkossa työntekijät tulevat jakamaan omaa osaamistaan samanaikaisesti useamman organisaation hyödyksi. Siksi työpaikkojen työnantajien täytyy pitää ydintekeminen kiinnostavana ja tarjota tarpeeksi mahdollisuuksia kehittää osaamista ja sitouttaa työntekijöitä.
Työnantajilla on siis oltava riittävästi joustavuutta ja kyvykkyyttä rakentaa eri ikä- ja uravaiheisiin sopivia polkuja työntekijöille. Tasapaino muuttuu jatkuvasti enemmän suuntaan, jossa työnantajan ja työntekijän odotuksilla on yhtä suuri arvo. Odotusten on täytyttävä puolin ja toisin.
Näiden kolmen asian on oltava kunnossa, jotta organisaatio voi hyvin
- Selkeä yhteinen suunta ja olemassaolon tarkoitus. Kaikilla johtoryhmästä henkilöstöön on oltava yhteinen usko tekemiseen ja sen merkityksellisyyteen.
- Henkilöstön arvostus. Ihmiset tekevät organisaation, joten heitä täytyy aidosti kuunnella – ja johtaa hyvin. Työn sujuvuus, toimivat rakenteet ja prosessit ja työyhteisössä vallitseva luottamus vahvistavat työpaikan terveyttä.
- Turvallisuus. Jaetut pelisäännöt, vastuut ja rakenteet sekä inhimillinen ilmapiiri tukevat psykologista turvallisuutta.
Susan Kallio on Terveystalon henkilöstöjohtaja, jonka vahva uskomus on, että viisaus asuu ihmisten välissä ja energisoituu yhteisöistä niin työssä kuin vapaa-ajalla, esimerkiksi lasten harrastusten parissa.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?
Uusi uljas maailma vaatii uudenlaista huolellisuutta: etävastaanottojen laatuun ja turvallisuuteen julkaistiin kansainvälinen arviointimalli
Terveystalo testasi ensimmäisenä Suomessa WHO:n keväällä julkaisemaa työkalua, jonka avulla terveydenhuollon palveluntarjoajat voivat arvioida etävastaanottojensa laatua, turvallisuutta ja vaikuttavuutta.
Tässä ovat terveydenhuollon digitrendit 2024
Tekoäly, terveysassistentit, ennaltaehkäisevä hoito ja personoitu lääketiede – terveydenhuollon vuoden 2024 digitrendit keskittyvät siihen, miten voimme uudistaa terveydenhuoltoa ja ratkoa sen syvimpiä ongelmia.
Työelämän kuumat aallot - Miksi gynekologisiin vaivoihin liittyviin työkykyhaasteisiin on puututtava?
Tälläkin hetkellä merkittävä osa työikäisistä naisista kärsii vaihdevuosiin liittyvistä vaivoista ja osa heistä jopa työkykyä heikentävällä tavalla. Osin tämän väistämättömän tosiasian vuoksi Suomen hallitus on linjannut, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hoitoa tulee edistää työterveydessä. Työelämän yhdenvertaisuuden nimissä myös muiden naisten työkykyä uhkaavien gynekologisten vaivojen tutkimus ja hoito on yhtä lailla osa työterveyttä siinä missä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoito ja tutkimus. Naiseus ei ole sairaus, mutta gynekologinen sairaus ei ole osa normaalia naiseutta.
Miltä työterveys näyttää vuonna 2030?
Työelämä on murroksessa. Monet voimat haastavat yhtä aikaa sekä työnantajia, että työvoimaa. Työterveyttä on yhtä lailla kehitettävä aktiivisesti toivomamme tulevaisuuden suuntaan, ettemme vain ajaudu virran mukana.
Työperäisen maahanmuuton onnistuminen vaatii kurkottamista ja kutomista
Suomen hallitus on asettanut tavoitteeksi kaksinkertaistaa työperäisen maahanmuuton määrä vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomeen pyritään seuraavan seitsemän vuoden aikana saamaan noin 50 000 työntekijää ulkomailta. Tämän jälkeen Suomeen toivotaan työn vuoksi muuttavan noin 10 000 henkilöä vuosittain. Työperäisen maahanmuuton määrän kasvaessa on tärkeää kysyä, mitä tämä tarkoittaa työn arjessa ja millaisia muutoksia henkilöstön moninaistuminen edellyttää johtajilta.