Tekoäly oppi ennustamaan mielenterveyden diagnooseja, tuloksia voi hyödyntää ennaltaehkäisyyn
Tekoäly oppi tunnistamaan terveyttä ja hyvinvointia arvioivan työterveyskyselyn vastauksista piirteitä, jotka voivat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia, selviää Terveystalon ja Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Tulos valottaa tekoälyn potentiaalia mielenterveysongelmien tunnistamisessa ja ennaltaehkäisyssä.
Työterveyslaitos toteutti yhdessä Terveystalon kanssa tutkimuksen, jossa tekoäly etsi terveyskyselyn vastauksista mielenterveyden diagnoosia ennustavia tekijöitä.
- Tekoälyn ja koneoppimisen käyttö voi tulevaisuudessa tehostaa, nopeuttaa ja tarkentaa terveydenhuollon prosesseja. Jatkossa voimme tehdä monimutkaisia asioita ilman ihmiskäsiä, mikä tulee tuottamaan merkittäviä hyötyjä terveydenhuollon ammattilaisten ajan kohdistamisessa. Algoritmien kehittäminen on tehtävä vastuullisesti, eikä alan regulaatio ei ole vielä kaikilta osin täysin valmis, kommentoi tutkimuksessa mukana ollut Terveystalon johtava epidemiologi Simo Taimela.
Merkittävä osa sairauspoissaoloista johtuu mielenterveyden häiriöistä: ne ovat myös työkyvyttömyyseläköitymisen suurin syy Suomessa
Tällä hetkellä mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat Suomessa suurin syy pidempiin sairauspoissaoloihin sekä työkyvyttömyyseläköitymiseen. Mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja niiden ennaltaehkäisy on työelämän kannalta yhä tärkeämpää.
- Datalähtöisyyden tarjoamat uudet lähestymistavat voivat lisätä hoidonlaatua ja vaikuttavuutta. Kun sairauksien riskejä voidaan ennustaa, voimme puuttua riskitekijöihin ennaltaehkäisevästi, estää sairauden puhkeamisen ja näin vähentää mielenterveyteen liittyviä sairauspoissaoloja sekä työkyvyttömyyttä. Hoidontarpeen ennakointi myös auttaa kohdentamaan asiantuntijaresursseja paremmin, mikä voi puolestaan helpottaa hoitovajetta, jatkaa Taimela.
Mielenterveysdiagnoosia ennustivat muun muassa mielialaan ja uneen liittyvät tekijät, sukupuolten väliltä löytyi eroja
Tutkimuksessa tulevaa mielenterveysdiagnoosia ennustivat parhaiten kysymykset stressin tuntemisesta, päiväajan väsymyksestä sekä surumielisyydestä. Tekoäly tunnisti myös, että iällä ja sukupuolella on merkitystä.
- Esimerkiksi toivottoman tulevaisuuden kokemus sekä työstä saadut tulot saattavat ennustaa tulevaa mielenterveysdiagnoosia enemmän miehillä kuin naisilla. Naisilla puolestaan tärkeimpien tekijöiden joukkoon nousi lisäksi työn ja vapaa-ajan tasapaino. Fyysisistä oireista päänsäryllä ja huonolla unella oli merkitystä, kertoo Taimela.
Mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa
Tutkimuksessa yhtenä ennakoivana signaalina esiin noussut päiväaikainen väsymys voi johtua uniongelmista tai riittävän palautumisen puutteesta.
- Jos kokee päiväaikaista väsymystä tai surumielisyyttä, nopeasti saatu ennaltaehkäisevä tuki on tärkeää. Apua voi hakea esimerkiksi matalan kynnyksen keskustelukanavista tai työterveyspsykologilta, sanoo Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki.
Kaikkia mielen haasteita on tärkeä hoitaa varhaisessa vaiheessa, ei vasta oireilun pitkityttyä tai kroonistuttua. Esimerkiksi työterveyden lyhytpsykoterapialla on saatu tutkitusti vaikuttavia tuloksia mielenterveyspoissaolojen ja diagnoosien ehkäisemisestä.
- Mielenterveyteen liittyvä stigma on onneksi väistymässä ja asiasta uskalletaan puhua avoimemmin. Esimerkiksi Terveystalossa ahdistuneisuus- ja masennusdiagnooseihin liittyvien käyntien määrä on kasvanut 2020-luvulla noin kolmanneksen, kertoo Nuikki.
Työnantajilta edellytetään nyt vahvemmin myös mielen kuormituksen tunnistusta ja hallintaa
Kesäkuisen työturvallisuuslain päivityksessä työnantajien velvollisuuksia täsmennettiin ja nykyään työnantajilta edellytetään vahvemmin myös psykososiaalisen kuormituksen tunnistamista ja hallintaa. Tässäkin tekoälyn tarjoama data voi tulevaisuudessa olla apuna.
Esihenkilöt työnantajan edustajana ovat avainasemassa haitallisen kuormituksen havaitsemisessa ja ehkäisemisessä.
- Haitallista psykososiaalista kuormitusta voivat aiheuttaa esimerkiksi liiallinen tietomäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, liiallinen työmäärä ja epäkohdat työyhteisön toimivuudessa. Kun havaitsemme mielenterveysongelmia ennakoivia signaaleja, niihin on tärkeä puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ongelmien syventymisen välttämiseksi, kuvailee Nuikki.
Tutkimuksesta lyhyesti
- Tutkimuksen aineistona olivat 11 828 Terveystalon työterveysasiakkaan työterveyskyselyt sekä mielenterveysdiagnoosit.
- Ennen kyselyn täyttämistä diagnoosin saaneet henkilöt poistettiin ja seuranta-aika työterveyskyselyn täyttämisestä mahdollisen mielenterveysdiagnoosin saamiseen rajattiin kahteen vuoteen.
- Aineiston luokitteluun sovellettiin ohjattua koneoppimista.
Kyselyvastausten avulla opetettu luokitin pystyi selvästi parempaan luokitteluun kuin satunnainen luokittelija, mutta pelkkien kyselyvastausten avulla ei vielä voi ennustaa mielenterveysdiagnoosia täysin luotettavasti yksittäisissä tapauksissa. - Työkyvyn johtaminen ja työhyvinvoinnin tuki tarvitsevat osaavia ja riittävästi resursoituja ihmisiä tekemään työntekijöiden hyvinvointia tukevia arkisia tekoja.
Lisätietoja tutkimuksesta: Mielenterveysdiagnooseja voidaan ennustaa koneoppimisen avulla, Lääkärilehti
Parempi työkyky ja mielen hyvinvointi
Tutustu mielenterveyttä tukeviin työterveyspalveluihimme: Työterveyden lyhytpsykoterapiaan ja Mielen chat ja sparriin. Ota palvelut vaivattomasti yrityksesi käyttöön.
Tutustu Mielen hyvinvoinnin palveluihimme
Lue lisää aiheesta
Mielen chat ja sparri ovat 1.1.2025 alkaen terveydenhuollon palveluja
Mielen chat ja sparri palvelua kehitetään systemaattisesti asiakaskokemusten ja -tarpeiden pohjalta. 1.1.2025 alkaen palvelut muuttuvat hyvinvointipalvelusta terveydenhuollon palveluiksi, jotta ne voivat tarjota katkeamattoman hoitopolun palvelussa asioiville henkilöille kaikissa tilanteissa. Muutoksen myötä palvelujen hintaan ei lisätä arvonlisäveroa. Terveydenhuollon palveluna Mielen chat ja sparri eivät kuulu kelakorvauksen piiriin (KL0).
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
Kuinka luoda mielekästä työelämää?
Terveystalon alueen johtava psykologi ja psykoterapeutti Aino Kohtala muistuttaa, että vaikka moni työelämän mielekkyyden kulmakivistä muuttuu meistä riippumatta, jokaisella itsellään on mahdollisuus vaikuttaa oman työyhteisönsä toimintaan, mieltä tukevaan kulttuuriin ja omaan sekä muiden jaksamiseen.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.
Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.
Terveystalossa kehitetään uusia lähestymistapoja mielenterveyden hoitoon Vaikuttavuussäätiön tuella
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen on saanut Vaikuttavuussäätiön Tandem Industry Academia Professor -rahoituksen (TIA) tutkiakseen yhteistyössä Terveystalon kanssa uudenlaisia lähestymistapoja mielenterveyden tutkimiseen koneoppimisen mallien ja monipuolisten tietovarantojen avulla. Vuosina 2024-2026 toteutettava tutkimus valottaa myös mielenterveyden erilaistuneita konteksteja, joissa erilaiset työntekijäryhmät toimivat ja rakentavat työkykyään. Poikkeuksellisen laajaan aineistokokonaisuuteen perustuva monitieteinen tutkimus tuottaa tuoretta tietoa, joka on laajasti hyödynnettävissä.
Työterveyspsykologin vinkit työyhteisön mielenhyvinvointivallankumoukseen
Mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on onneksi väistymässä. Sen lisäksi, että työnantajia nykyään ohjataan vahvemmin huolehtimaan psykososiaalisesta kuormituksesta, mielenterveyden haasteita uskalletaan puhua avoimemmin ja niihin osataan hakea apua. Tämä selviää myös Terveystalon tilastoista, joissa niin ahdistushäiriöihin kuin masennustiloihin liittyvät käynnit ovat kasvaneet koko 2020-luvun ajan. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, kuinka pienillä arkisilla teoilla työpaikoilla voidaan tukea mielen hyvinvointia.
Miten tunteisiin oikein pitäisi suhtautua? Aina tunteista ei tarvitse puhua, kertoo psykoterapeutti
Tunteet ovat tärkeitä vihjeitä, mutta huonoja ohjeita. Mielenterveysviikolla puhumme Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin kanssa tunteista – vaikka aina niistä ei tarvitsekaan puhua.
Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.
Miksi vähemmistöstressistä pitää puhua?
Pride-kuukausi tarjoaa mahdollisuuden lisätä kaikkien tietoisuutta vähemmistöstressin vaikutuksista ja kannustaa muuttamaan omia toimintatapojamme sensitiivisempään suuntaan.
Terveystalo mukana Työterveyslaitoksen MielenPolut -hankkeessa
Työelämän muutos edellyttää myös uudenlaisia otteita työkyvyn ylläpitämisessä. Mielenterveyden ongelmat ja häiriöt ovat viime vuosina olleet yksi suurimmista työkykyhaasteista ja aiheuttavat paljon pitkiä sairauspoissaoloja, sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen toiseksi eniten pysyvää työkyvyttömyyttä. Mikä huolestuttavinta, mielenterveydelliset syyt voivat johtaa työkyvyttömyyteen jo nuorella iällä, toisinaan jopa ennen varsinaisen työuran käynnistymistä.
Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.
Näin Suomi voi vuonna 2022: Sairauspoissaolojen määrä kasvoi runsaasti ja ne koskettivat yhä useampaa työnantajaa
Terveystalon datasta selviää, että työikäisten sairastaminen kasvoi kymmeniä prosentteja vertailtaessa vuotta 2022 vuoden 2021 tilastoon. Sairastaminen myös näkyi yhä useammalla työpaikalla, sillä loppuvuoden flunssa-aalto oli poikkeuksellisen voimakas ja kontrasti koronavuosien sairastamiseen oli suuri. Mielenterveysperusteiset sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot olivat molemmat laskusuunnassa, mutta muutosta ei voida pitää pelkästään positiivisena.
Yliopistoyhteistyö tulevien psykologien koulutuksessa jatkuu vuonna 2023
Terveystalo tarjoaa psykologian loppuvaiheen opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa syventävän vaiheen harjoittelujakson Terveystalon työterveyspsykologin ohjauksessa. Keväällä 2023 Terveystalossa harjoittelun aloittaa 13 tulevaa psykologia, jotka kehittävät asiantuntemustansa vastaamaan työelämän sekä yhteiskunnan tarpeisiin. Psykologiharjoittelijan vastaanottotyö tehdään kokeneen työterveyspsykologin ohjauksessa, joka vastaa psykologiharjoittelijan toiminnasta.
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät merkittävästi työterveyden lyhytpsykoterapian ansiosta
Mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät Terveystalon työterveysasiakkailla noin 40 prosenttia, kun työntekijöille mahdollistettiin lyhytpsykoterapiajakso osana työterveyttä. Tämä käy ilmi Terveystalon selvityksestä, jossa seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapiakäyntejä sekä määrättyjä sairauslomia vuosina 2000–2022.
Porin kaupungin työntekijöille hyvinvointia lyhytpsykoterapiapalvelusta
Muutama vuosi sitten Porin kaupunki havahtui henkilöstönsä sairauspoissaolojen määrään, joka oli ollut korkealla pitkään. Etenkin mielenterveyssyistä johtuneet poissaolot olivat jo ennen koronaa kasvusuunnassa, joten kaupunki lähti etsimään keinoja muuttaa tilannetta. Lyhytpsykoterapialla ja esihenkilötyötä kehittämällä saatiin vaikuttavia tuloksia.
Ennakoi työkykyriskit uudistetuilla terveystarkastuksilla
Tuottava ja kustannustehokas työkyvystä huolehtiminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Terveystalon uudet vuoden 2023 alusta käynnistyvät terveystarkastukset huomioivat entistä paremmin toimialojen erityispiirteet ja työn kuormitustekijät. Kohdennetut terveystarkastukset auttavat tunnistamaan mahdolliset työkyvyn haasteet ennakoiden ja varhaisessa vaiheessa. Uudistettujen tarkastusten avulla tuemme ja edistämme terveyttä ja työkykyä oikea-aikaisesti yksilö- ja ryhmätasolla.
Siirry Terveystalon yrityssivustoon
Mielen hyvinvointi
Työntekijöiden jaksaminen ja mielen hyvinvointi vaikuttavat koko elämään niin työssä kuin vapaa-ajalla. Siksi on oleellista pitää tärkein mielessä: tukea tulee tarjota ajoissa, kun arki alkaa tuntua raskaalta. Hyvinvoivat työntekijät luovat perustan yrityksen menestykselle. Tarjoamme yrityksellenne työterveyspalvelut ja työhyvinvoinnin tukea mielen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ajankohtaista työterveydessä
Mistä työelämässä tällä hetkellä keskustellaan? Tältä sivulta löydät työterveyden ajankohtaiset uutiset, artikkelit ja tietopaketit sekä tietoa tulevista webinaareista, tapahtumista ja koulutuksista. Tutustu työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen ja työterveyden vaikuttavuuteen liittyviin aiheisiin.
Tilaa työterveyden uutiskirje yrityspäättäjille
Haluatko saada työn ja terveyden ajankohtaisia puheenaiheita sähköpostiisi? Uutiskirjeemme tarjoilee luettavaa muun muassa työntekijän ja työyhteisön hyvinvointiin, johtamiseen sekä työterveyden vaikuttavuuteen liittyen. Uutiskirje on suunnattu yritysten edustajille, yritysjohdolle, liiketoimintapäättäjille ja yrittäjille.