Tästä on kyse – 5 faktaa esivaihdevuosista

1. Ne voivat alkaa jopa 35-vuotiaana.
   Esivaihdevuosista puhutaan, kun vaihdevuosityyppisiä oireita ja kuukautiskierron muutoksia esiintyy alkuun vaihtelevasti, etenkin jos käytössä ei ole mitään hormonaalista valmistetta tai ehkäisyä. Useimmiten esivaihdevuosista kärsivät yli 40-vuotiaat naiset, mutta ne voivat koittaa aikaisimmillaan jopa 35-vuotiaana.
   
   Vaihdevuosilla puolestaan tarkoitetaan koko sitä ajanjaksoa naisen elämässä, jonka aikana munasarjojen hormonitoiminta aaltoilee, heikkenee ja lopulta loppuu. Suomalaisnaisilla vaihdevuodet koittavat keskimäärin 51–52 vuoden iässä.
   
   
2. Ne voivat hiipiä arkeen pikkuhiljaa.
   Siinä missä vaihdevuosissa oireet voivat olla jatkuvia, esivaihdevuosissa oireita voi ilmetä sykleittäin, painottuen etenkin kuukautisiin ja kuukautisia edeltävään aikaan. Esimerkiksi kuukautisia edeltävät mielialaoireet voivat voimistua. Heräily ja hikoilu saattavat hankaloittaa yöunia aina tiettyyn aikaan kuukaudesta. Esivaihdevuosi-iässä satunnaisina vierailijoina tutuksi tulleista oireista voi vaihdevuosi-iässä tulla jatkuvia.
   
   
3. Hoitoon hakeudutaan useimmiten univaikeuksien ja lämmönsäätelyn häiriöiden vuoksi.
   Arkea haittaavimmiksi esivaihdevuosioireiksi koetaan usein univaikeudet ja lämmönsäätelyn häiriöt, kuten hikoilu, palelu ja kuumat aallot. Esimerkiksi univaikeus voi etenkin pitkään jatkuessaan olla hyvin kuormittava ja elämänlaatua heikentävä vaiva. Joskus syytä oireille on etsitty monelta eri erikoisalalta ennen kuin vaihdevuodet nousevat mahdolliseksi selitykseksi vaivoille.
   
   
4. Yksikin oire riittää diagnoosiin.
   Erilaisia esivaihde- tai vaihdevuosioireiksi tunnistettuja vaivoja on useita: muun muassa kuukautiskierron ja lämmönsäätelyn häiriöt, mielialamuutokset, univaikeudet, lihas- ja nivelkivut, limakalvojen oheneminen ja rytmihäiriöt. Vaikka oirelistaus on pitkä, on hyvä muistaa, että esivaihde- tai vaihdevuosien määritelmä voi täyttyä yhdelläkin oireella. Valtaosalta potilaista kuitenkin löytyy useampi kuin yksi oire: jotkin oireet kun voivat olla sellaisia, ettei niitä ole itse osannut yhdistää vaihdevuosista johtuviksi.
   
   
5. Niistä ei tarvitse kärsiä, vaan niitä voidaan hoitaa monin tavoin.
   Esivaihdevuosioireita voidaan hoitaa tasoittamalla munasarjan vaihtelevaa toimintaa esimerkiksi minipilleri- tai yhdistelmäehkäisypillerillä. Myös hormonikierukka on monille toimiva ratkaisu: vuotohäiriöiden ja kuukautiskipujen hoitamisen ohella se toimii ehkäisynä parhaimmillaan jopa 8 vuotta. Lisäksi se ehkäisee tehokkaasti poikkeavien kohtumuutosten kehittymistä. Myös mahdollinen vaihdevuosien hormonikorvaushoito on helppoa aikanaan aloittaa, jos potilaalla on jo valmiiksi kierukka.
   
   Esivaihdevuosiakin voidaan hoitaa hormonikorvaushoidolla, joskin silloin on syytä arvioida myös mahdollinen ehkäisyn tarve. Lääkitys alkaa useimmiten toimia muutamien viikkojen kuluessa, ja jos oireiden taustalla on todellinen estrogeenivaje, on hoito useimmiten yksinkertaista ja vaikuttavaa.

 Lue lisää vaihdevuosien hoidosta.