Takaisin töihin – ihanaa! Töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta
Työt kutsuvat taas, vaan ei syytä synkkyyteen. Loman loppuessa olo voi olla hiukan haikea, mutta töihinpaluun ei kuulu aiheuttaa ahdistusta. Parhaimmillaan töihin palaaminen tuo paljon iloa elämään. Työpsykologi kertoo, kuinka tehdä töihin palaamisesta helppoa ja hauskaa.
Töihinpaluu tuskastuttaa, ja huoli ja levottomuus valtaa mielen jo loman lähestyessä loppuaan. Näinköhän? Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron mukaan koko töihinpaluustressin käsite on myytti.
– Suurimmalla osalla ihmisistä lomalta palaamiseen ei liity erityistä stressiä – usein lomalta tullaan tuttuun paikkaan tekemään samoja asioita kuin ennen lomaa. Moni kokee itse asiassa myönteisenä sen, että rutiinit alkavat taas rullata, tähdentää Aro.
Jos takana on oikein hyvä loma, on vain luonnollista, että sen päättymiseen voi liittyä haikeuden tunteita. Töihin palaamisen ei kuitenkaan pitäisi aiheuttaa ahdistusta.
Mikä töihinpaluussa tökkii?
Kun töihinpaluu tuntuu pahalta, on työssä todennäköisesti jokin vinossa. Silloin häiritseviä asioita pääsee lomalla pakoon, mutta samat ongelmat odottavat jälleen työpaikan ovella.
– Aloittaminen on aina hankalaa. Töihinpaluukin on muutostilanne, johon tottuminen vie aikansa. Jos jo ajatus työpaikalle lähtemisestä aiheuttaa stressiä, kannattaa kuitenkin miettiä, onko kaikki kunnossa. Tykkäänkö työstäni? Lomilta palatessa omaa arkea katsotaan usein uusin silmin, Aro kertoo.
Lomalla työmuisti nollaantuu tehokkaasti, ja töihin liittyvät akuutit asiat katoavat mielestä. Loman lähestyessä loppuaan etenkin monia tietotyötä tekeviä huolettaa, muistaako töihin palatessa enää, mihin ennen lomalle lähtöä jäi.
– Lomalta palaamista voi helpottaa tallettamalla tärkeät tiedot turvalliseen paikkaan jo ennen lomalle lähtöä. Kannattaa kirjoittaa muistiin, missä mennään ja mitä jäi kesken. Stressi poistuu, kun töihin palatessa voi vain ottaa muistiinpanot esiin ja jatkaa siitä, mihin jäi, Aro vinkkaa.
Heti kiinni haastaviin työtehtäviin
Usein sanotaan, että työnteko kannattaa aloittaa loman jälkeen vähitellen. Aro on kuitenkin eri mieltä:
– Aikuiset ihmiset eivät ole mitään ekaluokkalaisia – reipas startti on monella tapaa parempi. Työpaikalla haahuilu tuottaa lopulta vain lisää stressiä. Mitä nopeammin innostavan työn saa käyntiin, sitä helpommalta myös paluu tuntuu, hän painottaa.
Tärkeintä on jaksottaa lomat mahdollisuuksien mukaan niin, ettei yhteen lomaan lataudu liikaa odotuksia. Aron mukaan työkiireistä irtautumiseen riittää nyrkkisääntönä kolme viikkoa, mutta jo muutama lomapäivä voi palauttaa:
– Loman pituus ei vaikuta sen virkistävyyteen juurikaan. Tärkeämpää on miettiä, mitä lomalla tekee. Jos ajatukset saa tehokkaasti irti työasioista, voi pitkä viikonloppu toimia silloin tällöin hyvänä paussina.
5 vinkkiä töihinpaluuseen:
- Asennoidu positiivisesti. Niin simppeliltä kuin se kuulostaakin, töihin palaaminen muuttuu mukavammaksi, kun siihen suhtautuu myönteisesti.
- Katso unirytmi kuntoon ennen töiden alkua. Jos päivärytmisi on lomalla kovin erilainen kuin arkena, saattavat nukkumaanmenoajat vaatia justeeraamista. Rytmiä kannattaa alkaa hivuttaa kohdilleen muutamaa päivää ennen loman loppua, niin olo on virkeämpi töiden alkaessa.
- Aloita tehokkaasti. Hitaasti aloittaminen ei tee töihin palaamisesta helpompaa. Kannattaa hypätä rohkeasti suoraan haastavien tehtävien kimppuun, jotta töiden kanssa pääsee heti vauhtiin. Salasanojen ja tehtävien asioiden muistiin merkitseminen helpottaa töiden pariin palaamista.
- Vaihda kuulumisia työkavereiden kanssa. Rento kuulumisten vaihtaminen auttaa virittäytymään työkavereiden kanssa samalle aaltopituudelle. Yhteinen innostus luo ryhmähenkeä ja helpottaa tiiminä työskentelyä.
- Jaksota lomat. Koko vuoden rentoutumista ei kannata jättää yhden kortin varaan. Jaksota lomat mahdollisuuksien mukaan niin, että voit pitää pidemmän yhtäjaksoisen loman lisäksi esimerkiksi muutaman pitkän viikonlopun vapaata. Silloin loman palauttava vaikutus on suurimmillaan, eikä lomalle lähdöstä ja töihin palaamisesta tule liian isoa asiaa.
Matalan kynnyksen apua Mielen chatissa ja sparrissa
Töihinpaluu saattaa olla haastavaa ja tuottaa stressiä. Tällöin kokonaisuuden hahmottaminen ja ratkaisujen pohtiminen voi olla hyödyllistä ammattilaisen kanssa. Terveystalon työterveysasiakkaiden matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri on nopea ja helppo keino olla yhteydessä ja päästä työstämään arkea kuormittavia asioita. Mielen chat on auki 24/7 ja mahdollistaa lyhyen arvion tilanteesta ja siellä varataan aika myös pidemmälle (1-5 kertaa) Mielen sparri -työskentelylle, joka voi alkaa jopa samana päivänä etävastaanotolla. Jos palvelu kuuluu työterveyssopimukseesi, löydät Mielen chatin Terveystalo-sovelluksesta ja kirjautumalla Terveystalon verkkopalveluun.
Tue henkilöstösi hyvinvointia mahdollistamalla matalan kynnyksen mielenhyvinvointipalvelu Mielen chat ja sparri.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.