Ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula: Suusta huolehtiminen saattaa olla tärkein terveystekosi

Kun Terveystalon suunterveyden  ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula meni nuorena hammaslääkärinä vuonna 1996 töihin sairaalaan, hän järkyttyi.

‒ Minulle tuli vahva tunne, että minua on huijattu.

Opiskeluaikana Ketola-Kinnulalle oli teroitettu, että potilaan hammas on viimeiseen asti pyrittävä pitämään tämän suussa. Sairaalassa hän sen sijaan hoiti potilaita, jotka odottivat pääsyä erilaisiin isoihin leikkauksiin. Koska suussa ei saa olla leikkauksen aikana tulehduksia, tulehtuneita hampaita poistettiin estoitta.

‒ En ollut ymmärtänyt aiemmin, että suun tulehduksilla on niin vahva yhteys ihmisen yleisterveyteen.

Sairaalakokemuksensa innoittamana Ketola-Kinnula opiskeli myös lääkäriksi ja erikoistui suu- ja leukakirurgiaan. Hän alkoi työskennellä sen eteen, että lääkärit ja hammaslääkärit tekisivät enemmän ja parempaa yhteistyötä. Ketola-Kinnula on luennoinut aiheesta yliopistolla, erikoissairaanhoidon klinikoilla ja  terveyskeskuksissa ja kouluttanut suomalaisia hammaslääkäreitä aiheesta vuosikymmeniä.

‒ Ajattelen, että olen puuttuva rengas hammaslääketieteen ja muun lääketieteen välillä. Minulla on nämä molemmat koulutukset, ja minua kiehtoo tämä asia. Eikä siitä ole pitkä matka siihen, että se riivaa minua, Ketola-Kinnula sanoo nauraen.

Paljon on muuttunut 25 vuodessa, mutta ei riittävästi.

‒ Minua turhauttaa se, että terveyden ympärillä on jatkuvasti kaikenlaista hypetystä, mutta tämä asia jää edelleen nostamatta esiin.

Lähes jokaisella on suussaan tulehdus

Suun tulehdukset ovat usein oireettomia, mutta niistä aiheutuu monenlaista, yllättävääkin harmia, Ketola-Kinnula kertoo.

Tulehdukset voivat estää tai viivyttää lääkkeiden aloituksia, leikkauksia ja syöpähoitoja. Hampaat ovat kiinnityskudoksineen yhteydessä verenkiertoon, joten bakteerit voivat aiheuttaa jopa hengenvaarallisen yleistulehduksen. Suun tulehdukset on yhdistetty myös reumaan ja neurologisiin sairauksiin.

‒ Lisäksi hampaan kiinnityskudosten sairaus parodontiitti on itsenäinen sydäninfarktin riskitekijä erityisesti kuusikymppisillä miehillä, Ketola-Kinnula jatkaa.

Suun alueen tulehdukset aiheuttavat myös matala-asteista tulehdusta, joka kuormittaa elimistöä ja voi vaikuttaa monien pitkäaikaissairauksien kuten kakkostyypin diabeteksen, valtimokovettumataudin ja metabolisen oireyhtymän sairastumisriskiin ja hoidettavuuteen.

‒ Se, että syöpiä ja sydän- ja verisuonitauteja kutsutaan kansansairauksiksi, tarkoittaa että ne ovat meillä suomalaisilla yleisiä. Siksi näiden riski kannattaa ottaa vakavasti esimerkiksi välttämällä tupakointia ja kovia rasvoja ja pitämällä suun kunnossa.

Suun  sairaudet ja tulehduspesäkkeet vaikuttavat koko kehoon.

‒ Jos suussa on laaja ala märkää erittävää kudosta, kuten iensairauksissa voi olla, ei hirveästi juoksu kulje eikä töissä jaksa. Suun terveys tukee jaksamista ja tuloksia liikuntaharrastuksissa.

Eivätkä suun tulehdukset ole lainkaan harvinaisia. Päinvastoin, Ketola-Kinnula sanoo.

‒ Hammaslääkärit tietävät, että lähtökohtaisesti lähes jokaisella suomalaisella aikuisella on suussaan hoidettava tulehdus, kunnes toisin todistetaan. Tulehduksia ei voi itse todeta, ja siksi säännöllinen hammastarkastuksissa käyminen on niin tärkeää.

Hyvä uutinen on, että jos ientulehdus ei vielä ole edennyt parodontiitiksi, se paranee oikealla hoidolla jälkiä jättämättä. Toinen hyvä uutinen on, että tulehdukset hoitamalla myös muu terveys usein kohenee.

‒ Esimerkiksi diabeteksessa sokeritasapaino paranee ja valtimoiden seinämien toiminta elpyy, kun suun tulehdukset on hoidettu.

Ota hammasharja mukaan suuhygienistille

Paras tapa pitää suu terveenä on käydä hammastarkastuksessa, jossa määritellään sopiva tahti hammaslääkärillä ja suuhygienistillä käymiseen sekä se, miten ja millä välineillä hampaita kannattaa hoitaa itse.

Yleistä suositusta siitä, miten usein hammaslääkärillä tai suuhygienistillä tulisi käydä, ei enää ole. Hammaslääkäri määrittelee käyntivälin jokaiselle yksilöllisesti. Jollekin saattaa riittää hammaslääkärikäynti joka toinen vuosi, toiselle suositellaan hammaslääkärikäyntiä kaksi kertaa vuodessa ja 3-4 suuhygienistikäyntiä niiden välissä.

‒ Käyntitiheyteen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sairaudet, lääkitykset ja paino. Jos painoindeksi on yli 30, parodontiitin todennäköisyys on suurempi. Samalla paino vaikuttaa myös niin päin, että parodontiitti tekee painonhallinnasta vaikeampaa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen, elimistö on kokonaisuus.

Suuhygienistille kannattaa ottaa oma sähköhammasharja mukaan, vinkkaa Ketola-Kinnula.

‒ Suun puhdistaminen ei ole ihan helppo juttu. Se vaatii paljon sorminäppäryyttä ja kolmiulotteista ymmärrystä. Suuhygienisti voi kameran ja näytön avulla näyttää ja opastaa, miten mitkäkin kohdat kannattaa putsata.

Suun hoitoa pidetään usein pinnallisena supsutteluna, vaikka se on aivan olennaista elämänpolulla, Ketola-Kinnula muistuttaa.

‒ Se, mitä hammaslääkärin tuolissa tapahtuu, on mitä suurimmassa määrin lääketiedettä.

Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa

Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.