Skanskalla ennaltaehkäistään TULE-vaivoja ulkoisen tukirangan avulla
Rakennustyöntekijän työskentelyasennot ovat usein fyysisesti kuormittavia, minkä vuoksi tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisy on toimialan organisaatiolle tärkeää. Asiakkaamme Skanskan kanssa ennaltaehkäisevään työterveystoimintaan on panostettu monin tavoin ja pyritty vähentämään rakennustyön tuki- ja liikuntaelimistölle aiheuttamaa kuormitusta muun muassa monipuolistamalla työtä, työparityöskentelyllä, ergonomisilla työvälineillä ja työtä keventävillä välineillä. Kuormitusta keventämään työmaille hankittiin syksyllä 2021 myös keinotekoisia ulkoisia tukirankoja, eksoskeletoneita.
Skanskalla yksi haastavimmin ratkaistava asia on ollut vähentää fyysistä kuormitusta kädet koholla tehtävässä työssä. Toistuvat työliikkeet ja kädet koholla työskentely aiheuttavat eniten rasitusta. Olka- ja hartiaseudun lihaksiston sekä nivel- ja rustokudoksen kuormittuminen on merkittävää, kun työskennellään staattisesti kädet hartiatason yläpuolella.
– Käytännössä tuki- ja liikuntaelinoireet koetaan työssä esim. työliikekipeytymisenä, käsien puutumisena ja yleisestikin työssä jaksamisen vaikeutena. Uni voi olla kivun vuoksi pätkittäistä, jolloin keskittyminen voi olla heikkoa ja mielialakin huonompi. Tapaturmariski kasvaa samaa vauhtia, kun oireilu, Terveystalon työfysioterapeutti Päivi Kinnunen kertoo.
Yhtenä vastauksena kädet koholla tehtävään työhön on kehitetty avustavia ulkoisia tukirankaratkaisuja. Näistä Skelex-merkkistä tukirankaa pilotoitiin Skanskan työmaalla Helsingissä vuonna 2021. Käyttökokemukset olivat myönteisiä ja tukirangan käyttö toi eniten helpotusta tuki- ja liikuntaelinten rasitukseen poraamis- ja materiaalin kiinnittämistöissä, kun työtä joudutaan tekemään hartiatason yläpuolella. Tukirangasta koettiin olevan hyötyä myös materiaalin nostossa ja kannattelussa.
– Ensimmäiset tukirangan käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä ja pitäneet laitteen pukemista pienenä vaivana, työkuormituksen keveneminen ja niska-hartiaseudun kipujen väheneminen motivoi käyttöön. Tämän perusteella voidaan päätellä, että tukirangan käyttö vähentää tuki- ja liikuntaelinvaivoja ja niistä aiheutuvia poissaoloja, kertoo Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.
Pilotin jälkeen eksoskeletoneita on hankittu Skanskalle keventämään käsivarsille tulevaa rasitusta ja tukemaan työkykyä kohteissa, jossa työtä tehdään hartiatason yläpuolella.
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.