”Sen saagan haluaisin lopettaa” – moni vaihdevuosi-ikäinen kärsii unioireista turhaan

Unilääkäri Eeva Löfgrenin vastaanotolle tulee toistuvasti naisia, jotka kannattelevat koko maailmaa. 

He tekevät vaativaa työtä, kuskaavat lapsiaan harrastuksiin, leipovat mokkapaloja myyjäisiin ja usein vielä treenaavatkin tavoitteellisesti. Heidän yöunensa ovat jääneet vähäisiksi, mutta se ei ole juuri haitannut menoa. Yhtäkkiä uni kuitenkin katoaa. Nainen valvoo yöt, sinnittelee päivät ja lopulta uupuu. 

Näin käy monesti etenkin vaihdevuosi-iässä, kun kehossa alkaa tapahtua hormonaalisia muutoksia ja estrogeenin määrä vähenee. 

– Kun vaihdevuodet lähestyvät, se näkyy herkästi myös unessa, Löfgren sanoo. 

Löfgren on unilääketieteeseen erikoistunut Terveystalon lääkäri. Hänet löytää myös Instagramista, jossa hän puhuu unettomuudesta helposti lähestyttävästi ja omilla kasvoillaan. 

Unihäiriöt ovat yksi yleisimmistä ja vaikeimpana koetuista vaihdevuosiin liittyvistä oireista. Harmi kyllä yleistä on sekin, että niitä ei osata yhdistää vaihdevuosiin.

Mielikuva vaihdevuosista on vääristynyt

Terveystalo teki kesällä 2024 kyselytutkimuksen 40–59-vuotiaille naisille, jotka ovat kokeneet vaihdevuosioireita. Tutkimuksessa selvisi, että vastaajista 68 prosenttia pitää unihäiriöitä vaikeana tai erittäin vaikeana oireena. Moni oli kokenut ne myös yllättävimpänä oireena. 

Tulokset vahvistivat Eeva Löfgrenin ja Terveystalon muiden asiantuntijoiden näkemystä, että perinteinen kuva vaihdevuosista ja niiden oireista on vanhentunut tai vääristynyt. Vaikein oire ei suinkaan ole kuumat aallot tai äkäisyys. 

– Naisten unioireiden hoidossa on vielä paljon tehtävää. Lisätietoa vaihdevuosista tarvitsevat kaikki, sekä potilaat että terveydenhuollon ammattilaiset, Löfgren sanoo. 

Löfgrenin potilaista moni on käynyt unettomuuden vuoksi lääkärissä ennen hänen vastaanotolleen tulemista. Hyvin usein heille on määrätty uni- tai mielialalääkkeitä, mutta ei hormonihoitoa. 

Kuitenkin unettomuuden Käypä hoito -suosituksen mukaan vaihdevuosi-ikäisen naisen unihäiriöiden ensisijainen hoitokeino on nimenomaan hormonihoito. Se on vaihdevuosioireiden täsmähoito, ja siinä on vähemmän sivuoireita kuin uni- ja mielialalääkkeissä. 

– Tutkimustietoa tulee koko ajan enemmän. Vaihdevuodet aletaan ymmärtää pitkäaikaisena ajanjaksona, joka alkaa noin 40 vuoden iän jälkeen esivaihdevuosilla, eli paljon luultua aikaisemmin.  

Aamuyön heräily on tyypillistä vaihdevuosissa 

Unihäiriöt alkavat tyypillisesti siten, että alkaa heräillä aamuyöllä eikä saa enää unen päästä kiinni. Lähes yhtä tyypillistä on, että se vähäinenkin uni on kevyttä ja katkonaista. 

Jatkuva valvominen on vakavaa. Se vaikuttaa mielialaan, ihmissuhteisiin, terveyteen, työkykyyn, jaksamiseen, liikkumiseen – aivan kaikkeen. 

– Pitkään jatkuva unettomuus on huomattava terveysriski, Löfgren sanoo. 

Unihäiriöt altistavat ainakin kakkostyypin diabetekselle, sydän- ja verisuonisairauksille, matala-asteiselle tulehdukselle, infektioille ja uniapnealle.

Moni varsinkin esivaihdevuosi-ikäinen huomaa, että huonot unet ovat kausittaisia. Välillä herää joka yö, välillä ei. 

Esivaihdevuosissa, eli silloin kun oireita on mutta kuukautiset vielä jatkuvat, estrogeenin taso vaihtelee. Näin ollen myös oireet voivat olla satunnaisia. 

– Lohdullista on, että vaikka yöllä valvoisi tunnin tai puolitoista, sen jälkeen uni yleensä vielä tulee. Yksi unisykli jää välistä, mutta siitä selviää, kunhan se on satunnaista.

Hoito tehoaa parhaiten varhaisessa vaiheessa 

Eeva Löfgren lohduttaa myös niitä, joilla valvominen kestää vuoden tai pari kuormittavan elämäntilanteen takia. Senkin keho kyllä vielä kestää, vaikka muisti pätkii ja mieliala laskee. 

– Jos elämästä haluaa nauttia, kannattaa unta kuitenkin vaalia. 

Mutta miten? Media on täynnä sinänsä hyviä vinkkejä, joita monen on mahdoton noudattaa. Kaikilla ei esimerkiksi ole työtä, joka mahdollistaa säännöllisen nukkumisrytmin. Onneksi muitakin keinoja on. 

– Jos unettomuus johtuu stressistä, voi koettaa miettiä, voiko elämää jotenkin rauhoittaa ja ainakin osan painolastista jättää pois. 

Tärkeää on muistaa sekin, että unettomuutta voidaan hoitaa lääkkeillä. Hoito tehoaa parhaiten, kun univaikeuksiin puututaan varhain. 

Estrogeeniä sisältävä hormonihoito on tehokkain lääke vaihdevuosi-ikäisten unettomuuteen, mutta oireita voidaan hoitaa myös ilman hormoneita. Esimerkiksi uusi lääke fetsolinetantti vähentää kuumia aaltoja, jotka voivat valvottaa. Myös tietyillä kipu- ja mielialalääkkeillä voidaan lieventää oireita.  Unettomuuden taustalla voi olla myös muu unihäiriö, esimerkiksi uniapnea tai levottomat jalat. Unettomuuden syy kannattaa tutkia, jos oireilu jatkuu. 

Löfgrenillä on hyviä kokemuksia myös Terveystalon verkkovalmennuskurssista.  Siitä hyötyvät myös ne, joiden unettomuus johtuu vaihdevuosista tai sairaudesta. 

Jatkuvaa väsymystä ei pidä hyväksyä 

Harva nelikymppinen ilahtuu kuullessaan, että unettomuus johtuu todennäköisesti vaihdevuosista. Eeva Löfgreninkin potilaista monen ensireaktio on jyrkän kieltävä. 

Hän ymmärtää sen. 

– Vauhdikasta elämänvaihetta viettävä nelikymppinen kokee itsensä kolmikymppiseksi. Hän ei halua kuulla, että vaihdevuodet ovat alkamassa. 

Toisaalta moni ottaa tiedon vaihdevuosista kiitollisena vastaan. Löfgren painottaa, että sekin vaikuttaa, miten ihminen vastaanotolla kohdataan. 

Taustalla on myös kysymys siitä, miten yhteiskunta suhtautuu vaihdevuosi-ikäisiin naisiin: millaisia mielikuvia heistä ylläpidetään ja miten heistä puhutaan. Löfgren toivoo, että vaihdevuosista kertovia artikkeleita ei enää kuvitettaisi harmaantuneilla naisilla. Ja ettei vaihdevuosi-ikäisten väsymyksestä puhuttaisi ikään kuin se olisi normaalia ja väistämätöntä. 

– Sen saagan haluaisin lopettaa. Meille on luotu mielikuva, jossa huomattava osa yhteiskunnan jäsenistä on koko ajan väsyneitä. Meidän ei kuitenkaan pidä hyväksyä sitä. 

Osalla on kyllä väsymystä, joka vaikeuttaa työntekoa, haittaa sosiaalisia suhteita ja estää elämästä nauttimisen, mutta siihen on hoitokeinoja. 

Toisaalta tosiasia on, että esimerkiksi viisikymppinen ei ole samassa vedossa kuin kolmikymppinen. 

– Vaihdevuosien aikaan saa myös ottaa rauhallisemmin, sekin on aivan ok.