Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.

Selkäkipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle, joskin valtaosa oireilusta on hyvänlaatuista ja ohimenevää. Mahdollinen vakavampi selkäsairaus on selkäkipujen syynä vain alle viidessä prosentissa tapauksista.
Liike onkin useimmiten paras lääke myös selkävaivoihin, sillä liike paitsi ylläpitää kudosten aineenvaihduntaa, myös rentouttaa kehoa ja mieltä vapauttamalla mielihyvähormoneja – lempeä liikkuminen ei ole haitaksi, vaikka kipua tuntuisi liikkuessakin. Mutta entä jos selkäkipu ei jääkään joogaan tai lähde taittumaan lenkkeilystä huolimatta?
”Kun selkäkipu on paikallista, ja lähtee ajan kanssa jumppaamalla ja liikkumalla lievittymään, on kyseessä vaaraton oire. Jos kipu kuitenkin erilaisista hoitoyrityksistä huolimatta jatkuu, on tärkeää käydä selvittämässä, ettei taustalla ole mitään vakavampaa”, kertoo neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki.
Raajoihin säteilevä selkäkipu on aina syytä selvittää
Jos selkäkipua on vaikea paikantaa, ja kipu säteilee jalkoihin tai käsiin, on lääkärin arvio tilanteesta paikallaan. Myös pitkittynyt ja häiritsevä puutuminen ja pistely ovat oireita, joita ei kannata ohittaa, sillä ne voivat niin ikään kieliä hermokudoksen puristustilasta.
”Selkäydin kulkee selkärankaa pitkin aivoista, ja selkäytimestä lähtee jokaisen nikaman välistä hermoja raajoihin ja vartalolle. Kun nämä hermot joutuvat puristuksiin, syntyy kipua ja puutumista puristuksissa olevan hermon vastuualueelle. Usein puhutaan iskiaskivusta, kun viitataan selkäperäiseen, alaraajoihin säteilevään kipuun”, Pälvimäki selittää.
”Hermokudoksen puristustila vaikuttaa sekä tuntohermoon, että liikehermoon. Puristuksissa oleva hermo ei kykene viemään aivoille oikeanlaista signaalia, joka voi oireilla muun muassa pistelynä, puutumisena tai lihasheikkoutena, kuten askelluksen läpsymisenä.”
Tavallisimmat tilat hermoperäisen selkäsäryn taustalla ovat välilevyn pullistumat sekä selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi.
Hermo- tai selkäydinperäisen selkäkivun yleisimmät oireet
- Selkäkipu: Kipu alaselässä tai niskassa
- Säteilevä kipu: Kipu säteilee jalkaan, pakaroihin tai käsivarteen. Voi ilmetä monenlaisena kipuna, sähköiskumaisena tuntemuksena, jomotuksena, jäytämisenä ja poltteluna
- Puutuminen ja pistely: Tunnottomuutta tai pistelyä alaraajoissa, käsissä tai sormissa
- Lihasheikkous: Nilkan läpsyminen, varpaille nousun vaikeus, polven notkahtaminen tai yläraajojen heikkous
- Tasapainovaikeudet: Vaikeus hallita lantion seutua esimerkiksi kävellessä
- Kivun helpottuminen tai pahentuminen asennosta riippuen: Kipu voimistuu tai lieventyy esimerkiksi kävellessä tai etukumarassa
- Katkokävely: Alaraajojen toiminta huononee, tulee kipua ja puutumista. Selkäkipua ilmenee tasamaalla kävellessä – tulee tarvetta pysähdellä, istua tai kumartua
Välilevyn pullistuma
Diskusprolapsi eli välilevyn pullistuma on tila, jossa selkärangan nikamien välissä sijaitseva pehmeä välilevy työntyy ulos tavanomaisesta paikastaan. Tämä voi tapahtua, kun välilevyn ulkokerros heikkenee tai repeytyy, ja sen sisäosa pääsee puristumaan hermokanaviin tai selkäydinkanavaan.
”Välilevyn sisältö on jo itsessään hyvin ärsyttävää ainetta hermoille, ja tämä aiheuttaa kipua yhdessä voimakkaan paineen kanssa”, Pälvimäki kertoo. ”Välilevyn pullistumassa kyse onkin paitsi mekaanisesta vaivasta, myös tulehduksellisesta ärsytystilasta hermossa.”
Tyypillisesti välilevyn pullistuma ilmenee lannerangassa tai kaularangassa ja se on useimmiten seurausta normaalista ikääntymisen aiheuttamasta kulumasta tai virheliikkeen aiheuttamasta vammasta.
”Välilevyn pullistuma aiheuttaa usein äkillisiä, akuutteja oireita. Pullistuma voi esimerkiksi oireilla noidannuolena – selkäkipuna, johon liittyy selän lihasten voimakas kramppi.”
Selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi
Spinaalistenoosissa eli selkäydinkanavan ahtaumassa selkärangan keskellä kulkeva kanava kaventuu. Kaventuminen voi johtaa siihen, että selkäydin tai selkäytimestä lähtevät hermot joutuvat puristuksiin. Tila voi johtua esimerkiksi ikääntymisestä, jolloin selkärangan rakenteet, kuten välilevyt ja nivelsiteet, rappeutuvat ja alkavat painaa hermoja. Selkäydinkanavan ahtaus voi johtua myös muista syistä, kuten kasvaimista, mutta ne ovat onneksi varsin harvinaisia.
”Välilevyn pullistuman ja selkärankakanavan ahtauman mekanismi on samankaltainen, molemmissa hermojen varsin rajallinen tila kaventuu entisestään, jolloin hermoille ei enää jää riittävästi tilaa”, Pälvimäki kuvailee.
Siinä missä välilevyn pullistuma tapahtuu yleensä äkillisesti, selkäydinkanavan ahtauma kehittyy vähitellen pidemmän ajan kuluessa – tyypillisesti ikääntymisen myötä.
”Selkäydinkanavan ahtauma liittyy normaaliin kulumiseen ja välilevyjen rappeumaan – potilaat usein kertovat, että oireita on alkanut kertyä vuosien varrella. Kuluneet nivelet ja välilevyt tuppaavat vähitellen paksuuntumaan, jolloin ne vievät tilaa hermoilta.”
Hoitopolulle on hyvä astua mahdollisimman varhain
Selkävaivojen hoitopolku voi olla vaihdella varsin paljonkin potilaasta riippuen. Yksi kuitenkin yhdistää – mitä aikaisemmin hoito pystytään aloittamaan, sitä enemmän yleensä on vaihtoehtoja. Sekä välilevyn pullistumaa että selkäydinkanavan ahtaumaa voidaan hoitaa lääke- ja leikkaushoidon lisäksi terapeuttisella harjoittelulla kuten keskivartalon lihasten vahvistamisella.
”Hermorakenteilla on erinomainen sopeutumiskyky. Jos ei tarvita leikkaushoitoa, on esimerkiksi fysioterapian keinoin mahdollista siedättää hermostoa puristustiloihin – vähintäänkin saadaan pelattua aikaa ja erityisesti välilevyn pullistumien osalta saadaan toisinaan ilman leikkaustakin hyviä tuloksia aikaiseksi”, Pälvimäki kertoo.

Lääketieteen tohtori, neurokirurgian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta

Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet
Kaihi on erittäin yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näkökykyä hankaloittava kaihi. Mutta miten alkava kaihi oireilee ja milloin viimeistään olisi hyvä tarkistaa silmien kunto? Silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt vastaa.

Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

”Vaikka nilkkamurtuma oli ikävä, oloni oli turvallinen”
Liina-Lotta Erkon kolmesta kohtaa murtunut jalka operoitiin muutamassa päivässä Terveystalo Sairaalassa Turussa. Onnistuneen leikkauksen ja huolellisen kuntoutuksen ansiosta nainen odottaa jo paluuta crossfit-harrastuksensa pariin.

”Vaiva oli niin häijy, että olin valmis leikkaukseen” – Osmo Ylösen selkä leikattiin aivokirurgin tarkkuudella
Osmo Ylönen joutui kokemaan, kuinka suunnattomia kipuja hermopinne voi aiheuttaa. Nyt hän pystyy taas puuhastelemaan mökillä ja lastenlastensa kanssa.

Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.