Se tuntematon diagnoosi: Moni nainen jää turhaan ilman hoitoa

Gynekologi Anna-Mari Heikkisen vastaanotolle tuli uupunut ja alavireinen viisikymppinen nainen. Naista oli vuoden ajan vaivannut muun muassa itkuisuus, nivelkivut ja hikoilu, ja oireet olivat pahentuneet koko ajan. Hän oli ollut sairauslomalla ja saanut masennusdiagnoosin. Naisen oli vaikea hyväksyä, että hän olisi masentunut – eihän hänellä ollut aiemminkaan ollut mielialaongelmia, eikä hänen elämässään ollut mitään, mikä selittäisi masennusta.

– Siis hyvin klassinen oireiden kirjo, vuoden jatkuneet oireet ja sairausloma, eikä kukaan ollut saanut kiinni johtolangoista! Heikkinen puuskahtaa.

Kyse oli vaihdevuosista.

Heikkisen mukaan aiheeseen perehtyneenä gynekologina hän näkee vastaanotollaan vain jäävuoren huipun: ne, jotka ovat osanneet hakeutua hoitoon tai osattu sinne ohjata.

– On naisia, joilla on mennyt huonosti vuosia ilman, että kukaan tunnistaa syytä, vaihdevuosien hoitoa tutkinut Heikkinen sanoo.

Terveystalo teki kesällä 2024 vaihdevuosi-ikäisille naisille kyselytutkimuksen, joka kertoo samaa karua kieltä. Kyselyyn vastasi 700 naista. Kaksi kolmesta ei ollut osannut yhdistää oireitaan heti vaihdevuosiin. Moni koki jääneensä ilman tietoa ja hoitoa. 

Miten tämä on mahdollista – ovathan vaihdevuodet elämänvaihe, joka koskettaa tavalla tai toisella jokaista naista ja josta internet on väärällään tietoa?

Yksi syy on vaihdevuosiin liittyvissä mielikuvissa. Vaihdevuosista on puhuttu muun muassa ”mummotautina” ja ”mummokuumeena”, jonka ilmentymä on kiukkuinen ja hikoileva naishahmo. Todellisuudessa oireet ja kokemus ovat moninaisemmat ja ikähaitari suurempi. 

”Meillä on yhteinen asenneongelma”

Vaihdevuodet ovat ajanjakso, jolloin munasarjojen toiminta heikkenee ja lopulta loppuu, kertoo Lääkärikirja Duodecim.

Kuukautiset loppuvat keskimäärin 51-vuotiaana. Oireiden tunnistamisen kannalta tämä on kuitenkin haastava rajapyykki. Esivaihdevuosioireet voivat nimittäin alkaa jopa alle nelikymppisenä. 

– Meillä kaikilla on asenneongelma, Anna-Mari Heikkinen sanoo.

Mummotaudin sijaan vaihdevuosissa on kyse naisista, joista moni on parhaassa työiässä ja aktiivisessa elämänvaiheessa, osa elää ruuhkavuosia.

– Todellisuudessa esimerkiksi 45-vuotiaana on todennäköisempää olla vaihdevuosissa kuin raskaana.

Myös oireiden kirjo voi yllättää monet. Terveystalon kyselytutkimuksessa yleisin vaikeana koettu vaihdevuosioire ei suinkaan ollut kuumat aallot, vaan unihäiriöt tai väsymys (68 %). Niitä pidettiin myös yllättävimpinä. Muita yllättäviksi koettuja oireita olivat muun muassa lihas- ja nivelkivut sekä muistiin liittyvät ongelmat.  

Vaikka Terveystalon tutkimuksessa on kyse vain yhdestä kyselystä, sillä on merkitystä tilanteessa, jossa tutkimustietoa on vähän. Oikea tieto on avainasemassa, jotta naisten oireet osataan tunnistaa ja heitä osataan auttaa. Ja tästä tiedosta on huutava pula. 

Asia ei ole mitätön: vaihdevuodet koskettavat tälläkin hetkellä yli puolen miljoonan työssäkäyvän naisen terveyttä, hyvinvointia ja jaksamista. Terveystalon vastaanottokäyntejä koskevasta datasta käy ilmi, että vaihdevuosi-ikäisten naisten käyntisyistä yhdeksän kymmenestä on sellaisia, joilla voi olla yhteys vaihdevuosiin.  

Vaihdevuodet eivät tietenkään ole syy kaikkiin näihin oireisiin, mutta estrogeenin puute voi vahvistaa myös sellaisia oireita, joita naisille tulisi esimerkiksi iän tai aiemman taipumuksen vuoksi muutenkin. 

Niissä tapauksissa, joissa hormoneilla on näppinsä pelissä, hyvä uutinen on, että oire on todennäköisesti myös hoidettavissa. 

– Hankalia oireita olisi tärkeä pystyä hillitsemään, jotta naiset pysyvät työkykyisinä ja voivat nauttia elämästä. Useimpien oireita voidaan helpottaa tehokkaasti hoidolla, sanoo gynekologian erikoisalajohtaja Satu Wedenoja Terveystalosta. 

Naisten terveys jää herkästi paitsioon 

”Se yllätti, miten vähän vaihdevuosista tiedetään ja miten huonosti hoitoa saa. Sitä myös pidetään tabuna. Naiset eivät keskustele siitä avoimesti ja ääneen. Aihetta vältellään.” (Vastaaja Terveystalon kyselytutkimuksessa) 

Tilanteeseen on herätty myös muualla yhteiskunnassa. Esimerkiksi nykyiseen hallitusohjelmaan vuodelta 2023 on kirjattu, että vaihdevuosioireiden tunnistamista ja hyvää hoitoa työterveyshuollossa edistetään hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja virheellisten diagnoosien sekä sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Osana tätä työtä Työterveyslaitos selvittää parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta nykyisiä käytäntöjä työterveyshuollossa. 

Ministeriön mukaan tietämyksessä on paljon puutoksia: naisten terveyttä on aina tutkittu vähemmän kuin miesten. 

Valtaosa (59 %) Terveystalon kyselyyn vastanneista naisista koki, että vaihdevuosia tai niiden oireita vähätellään yhteiskunnassa. Siinä he ovat todennäköisesti oikeassa. Esimerkiksi tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan naisten kipua vähätellään. 

– Naisten terveyteen liittyvät asiat ovat herkästi paitsiossa, sanoo Satu Wedenoja. 

Miten tähän on tultu, että edes ammattilaiset eivät välttämättä osaa tunnistaa näinkin yleisiä kuin vaihdevuosioireita? 

Osaltaan asiaa selittää vaihdevuosien moninaisuus ja vaikea tutkittavuus, joka saattaa hämmentää muita kuin aiheeseen perehtyneitä erikoislääkäreitä, gynekologeja. Vaihdevuodet ovat lääkärien koulutuksessa vain yksi asia monien vaivojen ja sairauksien joukossa.

Monelle lääkärillekin ainoa kriteeri on kuukautisten loppuminen keskimäärin 51 vuoden iässä. Tällöin jää herkästi huomaamatta, että esimerkiksi työuupumuksen taustalla voi olla vaihdevuodet.

Tähän kaikkeen on tulossa helpotusta, kun vaihdevuosioireiden hoitoon työn alla olevat Käypä hoito -suositukset näillä näkymin ensi vuonna valmistuvat.

Työryhmää vetävä erikoislääkäri, professori Marjo Tuppurainen toteaa Ylen haastattelussa, ettei perusterveydenhuollossa välttämättä ole tietotaitoa vaihdevuosioireiden hoitoon. Hän toivoo, että hoitoa olisi saatavilla gynekologien lisäksi myös työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. 

Vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvat Käypä hoito -suositukset tulevatkin olemaan tärkeä työväline perusterveydenhuollon ja työterveyden lääkäreille.

Myös Terveystalossa on tunnistettu tarve parantaa tietoisuutta vaihdevuosista omien ammattilaisten keskuudessa. Aiheesta on tänä vuonna pidetty koulutuksia talon lääkärikunnalle ja muille ammattilaisille työterveyshoitajista psykologeihin, fysioterapeutteihin ja univalmentajiin.

– Tarkempi perehtyminen aiheeseen on ollut silmiä avaavaa myös meille ammattilaisille, sanoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri Kaisu Norbäck.

Koko yhteiskunnan asia 

”Oireet haittasivat elämää, joten hain niihin apua melko pian. Tämän jälkeen jaksaminen on ollut parempaa.” 

”Sain hormonikorvaushoidon. Minut otettiin todesta, vaikka olin melko nuori, reilu nelikymppinen.” 

Vaihdevuosioireiden hoitoon on monenlaisia hoitokeinoja ja tukea, joista hormonihoito on tehokkain. Sen vaikutus on myös helppo testata lyhyellä kokeilulla. Tulokset voivat olla dramaattisia ja helpotus aikamoinen, kun oireille löytyy syy ja hoito. 

– Moni nainen sanoo, että sai elämänsä takaisin, Anna-Mari Heikkinen sanoo. 

– Elämä muuttui kokonaan, kuvaa potilaiden tuntoja myös Satu Wedenoja. 

Lähes kaikilla naisilla on jonkinlaisia vaihdevuosioireita, mutta läheskään kaikilla ne eivät ole hankalia. Osalla oireet voivat kuitenkin olla todella vaikeita, kestää vuosikymmeniä ja haitata paitsi työkykyä myös merkittävästi muuta elämää.  

– Meidän havaintomme potilastyössä on, että vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat niin vastuuntuntoisia, että vaikka yöt valvottaisiin ja parisuhde menisi, työ kyllä hoidetaan, Heikkinen sanoo. 

Tällainen sinnittely on turhaa, kun hoitoa olisi saatavilla. 

Vaihdevuosien hoito ja etenkin rintasyöpäriski aiheuttavat pelkoja, jotka ovat saaneet paljon julkisuutta. Hormonihoitoon liittyy hieman kohonnut rintasyöpäriski. 

– Riskien arviointi on aina yksilöllistä, ja useimmiten hoidon hyödyt ylittävät mahdolliset haitat, sanoo gynekologian erikoisalajohtaja Wedenoja.  

Vaakakupissa voi olla työkyky, hyvinvointi, parisuhde ja muu perhe-elämä. Anna-Mari Heikkinen kertoo, että hänellä on potilaita, jotka eivät nuku ilman pientä estrogeenilisää vaan heidän elämänsä muuttuu sietämättömäksi.  

Aihe on tärkeä paitsi naisten itsensä myös koko yhteiskunnan kannalta. Virhediagnoosit ja tarpeettomat tutkimukset käyvät helposti kalliiksi. Esimerkiksi varhain alkavien vaihdevuosien on todettu olevan yhteydessä heikompaan työkykyyn ja vaihdevuosioireiden varhaiseen työelämästä poistumiseen.  

Vaihdevuosiin liittyvät stereotypiat ja vitsailu äkäisistä justiinoista ovat iso osa ongelmaa. Terveystalon kyselyyn vastanneista naisista vain viisi prosenttia oli sitä mieltä, ettei vaihdevuosiin liity minkäänlaista stigmaa.

– Eihän kuukautisten alkamisellekaan naureskella. On aivan yhtä luonnollista, että ne loppuvat, Anna-Mari Heikkinen sanoo. 

Jos oireita ei tunnisteta, niitä vähätellään tai niille naureskellaan, vaarana on, että puolen miljoonan ihmisen voimavarat uhkaavat jäädä hyödyntämättä täysimääräisesti. 

– Vaihdevuosioireet ovat todellisia ja niitä pitää hoitaa, sanoo terveydenhuollon palveluista Terveystalossa vastaava johtaja Sari Heinänen.  

–  Lääketieteellä on hoitokeinot, ja meidän on varmistettava, että oikea tieto ja tuki ovat kaikkien saatavilla.