Sairaanhoitajan etävastaanotolla hoitopolut tukevat potilaan ongelman ratkaisua
Sairaanhoitajan etävastaanotolla, joka Terveystalossa tunnetaan Digihoitajapalveluna, hoitaja pyrkii auttamaan asiakasta heti arvioimalla työntekijän tarvitseman hoidon ja sen kiireellisyyden sekä antamalla oireiden mukaista hoitoa, kotihoito-ohjeita ja tarvittaessa poissaolosuosituksen. Alkukevään aikana Digihoitajapalveluun tulevien yhteydenottojen ratkaisuaste ja hoidon vaikuttavuus on noussut entisestään käypä hoito -suosituksiin perustuvien hoitopolkujen käyttöönoton myötä.
Ensimmäisenä käyttöönotetut hoitopolut kattavat kolme yleisintä yhteydenottokategoriaa, jotka aiheuttavat myös eniten sairauspoissaoloja. Uudet hoitopolkukokonaisuudet ovat tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoitopolku, mielenterveyden hoitopolku ja infektioiden hoitopolku.
– Hoitopoluilla varmistamme, että asiakkaat saavat oikea-aikaista hoitoa, oikeassa kanavassa ja oikealta ammattilaiselta. Olemme vasta alkuvaiheessa, mutta jo nyt saadun palautteen mukaan, asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ja saaneet nopeasti hoitoa sekä ratkaisun omaan ongelmaansa, kertoo Terveystalon johtava työterveyslääkäri, digityöterveys Silja Komulainen.
Tuki- ja liikuntaelinvaivat hoituvat yhä useammin työfysioterapeutin vastaanotolla
Tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoito on tutkimusten mukaan vaikuttavinta fysioterapeutin toimesta*, joista erityisesti fysioterapeutin suoravastaanotolla onnistutaan hoitamaan sekä akuutit, että krooniset vaivat kaikkein tehokkaimmin.
– Lyhytaikaiset oireet ratkeavat monesti jo suoraan Digihoitajapalvelussa, jossa hoitajan on mahdollista samanaikaisesti myös arvioida kevennetyn työn tarve. Kokeneet ja asiantuntevat hoitajamme tunnistavat nopeasti myös tarpeen jatko-ohjaukselle, joka yhä useammin johtaa fysioterapeutin suoravastaanotolle. Hoidon vaikuttavuuden lisäksi tällä toimintamallilla varmistetaan, että niille potilaille, jotka hoitajan arvion mukaan tulisi ohjata lääkärille, on riittävästi lääkärinaikoja tarjolla, Komulainen lisää.
Infektioihin hoito-ohjeet jo ensikontaktissa
Akuuteissa sairastapauksissa työntekijän tarve ratkeaa tavanomaisesti suoraan sairaanhoitajan etävastaanotolla.
– Yli puolet infektioyhteydenotoista ratkeaa yhdellä kertaa. Hoitajien on mahdollista yhteydenoton aikana konsultoida lääkäriä esimerkiksi tilanteissa, joissa suositeltavissa kotihoito-ohjeissa tulee huomioida yhteensopivuus asiakkaan muun mahdollisen lääkityksen kanssa. Kaikki kotihoito-ohjeet toimitetaan lisäksi Terveystalon sovellukseen ja verkkopalveluun, mistä asiakas pääsee tarkistamaan ne myöhemminkin, sanoo Komulainen.
Mielenterveyden hoitopolku varmistaa työkykyä
Toisinaan Digihoitajapalveluun otetaan yhteyttä vaivasta tai ongelmasta, jonka taustalta paljastuu tarve ohjata asiakasta vahvemmin mielenhyvinvointia tukeviin palveluihin.
– Digihoitajapalvelussa työskentelevillä hoitajilla on kaikilla useamman vuoden kokemus kliinisestä asiakastyöstä, sillä työssä vaaditaan hyvin laajaa osaamista. Osa hoitajiemme ammattitaitoa onkin tulkita keskustelussa asiakkaan kertomaa ja tilannetta oikein. Toisinaan fysiologisten vaivojen taustalla voi olla psyykkisestä kuormituksesta johtuvia syitä, jolloin hoitoa on tarkoituksenmukaista jatkaa psykologin vastaanotolla, Komulainen kertoo.
*Lääkärilehti: Fysioterapeutin suoravastaanotto tuki-ja liikuntaelinvaivojen hoidossa
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
”Vaihdevuosioireisiin saa hakea apua” – myös työterveyden lääkärit voivat hoitaa vaihdevuosioireita
Iso osa työterveydessä hoidettavista vaivoista voi liittyä vaihdevuosiin. Siksi on tärkeää, että Niina Marjalan kaltaiset ammattilaiset osaavat tunnistaa oireet ja hoitaa niitä.