Ravitsemusterapeutti kehottaa nauttimaan joulupöydästä ilman huonoa omatuntoa: ”Jouluähkystä on tehty liian iso peikko”
Ruoka on iso osa joulua. Johtavan ravitsemusterapeuttimme Mikko Rinnan mielestä jouluherkutteluja on turha surkutella, sillä kokonaisuuden kannalta muutaman päivän herkuttelulla ei ole merkitystä.
Moni kokee vuosittain jo etukäteen huonoa omatuntoa joulun notkuvista herkkupöydistä ja konvehtirasioista. Ja kun uusi vuosi koittaa, on aika ”korjata repsahdukset” tai ”palata ruotuun”. Tammikuun alussa kuntosalit ja laihdutusryhmät pullistelevat katumusharjoitusta tekevistä herkuttelijoista.
– Joulusyömingit nousevat esiin myös ravitsemusterapian vastaanotoilla. Moni pohtii, kuinka jouluherkutteluun tulisi oikein suhtautua. Jouluaikaan osuu usein muutaman viikon tauko tapaamisista, joten asia mietityttää siltäkin kantilta monia asiakkaita, kertoo Terveystalon johtava ravitsemusterapeutti Mikko Rinta.
Joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle
Mikko Rinnan mukaan jouluna voi hyvin antaa itselleen luvan syödä hieman vapaammin.
– Vaihteleva ja joustava syöminen on hyväksi niin keholle kuin mielelle. Jos jouluruoka aiheuttaa jo etukäteen stressiä, on painonhallinnan kanssa työtä tekevien hyvä päättää etukäteen, että jouluviikko ollaan lomalla eikä suupaloja tarvitse laskea. Mitään ruokia ei tarvitse myöskään kieltää tai luokitella ei-sallituiksi. Sallivampi asenne ja rennompi suhtautuminen istuvat joulunviettoon paremmin, Rinta sanoo.
Terveellisen syömisen perusteet toimivat aina hyvinvoinnin tukena
Terveellisen syömisen perusasioista on hyvä kuitenkin pitää kiinni niin arkena kuin juhlapyhinä. Voi siis pyrkiä siihen, että joulunakin syö säännöllisesti noin 4–6 kertaa päivässä. Näin keho saa tarvitsemansa energian ja ravintoaineet.
– Kun syöminen arjessa on riittävää, säännöllistä ja joustavaa, ei juhlapyhinä tarvitse pelätä syömisen ”karkaavan käsistä”. Jouluähkystä on tehty aivan liian iso peikko – syöminen riistäytyy käsistä todella harvalla ja ehdottomat kiellot vain lisäävät ongelmia. Voi siis aivan rauhassa nauttia mauista ja syödä kehon tuntemusten mukaan. Keho pitää myös osaltaan huolen ruokamäärien vaihtelun tasapainottamisesta sekä painon säätelystä pitkällä aikavälillä ja tasoittaa näin vaihtelua arjen ja juhlahetkien välillä, Mikko Rinta päättää.
Pohdi näitä jouluna:
- Päätä etukäteen, miten suhtaudut jouluherkutteluun. Jos annat itsellesi luvan nauttia rennosti, toimi myös sen mukaan äläkä syyllisty jokaisesta suupalasta.
- Jouluherkuttelu ei aiheuta pysyviä muutoksia terveydessä, jos juhlasyömisestä palataan lopulta takaisin kohtuulliseen arkisyömiseen. Syyllisyys ei hyödytä ketään – terveyden kannalta merkittävimmät asiat tehdään jokapäiväisessä elämässä.
- Herkutteluissa kannattaa muistaa nestetasapainosta huolehtiminen: suolaisen jouluruoan, glögien ja viinien lomassa vedenjuonti unohtuu herkästi. Liian vähäinen juominen saa olotilan tukkoiseksi, joten muista ”välivesi” myös jouluna.
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
”Olen jälleen oma energinen itseni” – väsymyksen taustalla olikin uniapnea ja ylipaino
Erkan Öncü pisti sitkeän väsymyksen kiireisen arjen piikkiin, mutta syypääksi paljastuikin keskivaikea uniapnea. Sairaus saatiin kuriin ottamalla huomioon yrittäjän koko elämä nukkumisesta ruokailutottumuksiin.