Blogi

“Rapatessa roiskuu” ei sovi terveydenhuoltoon, vaan laatu varmistetaan aktiivisella johtamisella

Lääkärin työurani alusta, parin vuosikymmenen takaa on jäänyt mieleeni nuorehko potilas, jolla oli selkeät kilpirauhasen liikatoiminnan oireet. Lähetin hänet laboratoriokokeisiin ja lupasin soittaa vastauksista heti ne saatuani. Unohdin kuitenkin potilaan ja havaitsin virheeni vasta päivien päästä, kun tarkastin potilaideni laboratoriotuloksia.

Paula Reponen istuu sohvalla koira sylissään

Toinen tapaus, joka on jäänyt pysyvästi mieleeni, on sairaalan etupäivystyksestä. Tein sähköisen rytminsiirron potilaalle ja havaitsin vasta jälkikäteen, että defibrillaattorin asetukset eivät olleet oikein, eikä sähköiskua synkronoitu potilaan rytmin mukaan. Tällaisessa on riski, että isku voi laukaista vaarallisen rytmihäiriön. Onneksi niin ei tässä tapauksessa käynyt.

Kokemattomana lääkärinä työuran alussa huomioni kiinnittyi siihen, että saan koottua potilaalta ja tutkimuksista riittävät tiedot diagnostiikkaan ja osaan aloittaa oikeat hoidot. Mielessäni ei ollut niinkään se, miten toimivilla prosesseilla voidaan varmistaa hoidon sujuvuus ja turvallisuus.

Nyt kun katson taaksepäin ja mietin näitä alku-urani yksiköitä, ymmärrän, että niiden potilasturvallisuuskulttuuri oli kehittymätöntä – ja toisaalta: olinkohan itse edes kuullut potilasturvallisuuskulttuurista perusopintojen aikana. Vaikka kerroin tapahtuneista esihenkilöilleni, ne eivät johtaneet edes keskusteluun työyksiköissä. Rapatessa roiskuu, ne kuitattiin.

Hoidon turvallisuuden varmistaminen on aivan keskeistä terveydenhuollon laadussa. Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan sairaus sekä kohentaa toimintakykyä tai elämänlaatua, ei aiheuttaa haittaa.

Paula Reponen

Erehtyminen on inhimillistä, mutta onneksi siihenkin on lääke 

Hoidon turvallisuuden varmistaminen on aivan keskeistä terveydenhuollon laadussa. Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan sairaus sekä kohentaa toimintakykyä tai elämänlaatua, ei aiheuttaa haittaa. Jotta tuotamme hyvinvointia ja hoitomme on laadukasta, sitä tulee johtaa aktiivisesti. Teemme julkisilla terveysasemillamme sekä muissa Kumppanuusratkaisuiden toimipaikoissa jatkuvasti työtä laadun kehittämisen eteen. Erityisen ylpeä olen terveysasemiemme vastaanottotoiminnalle hiljattain saamastamme ISO-9001-2015-laatusertifikaatista. Sertifikaatti itsessään ei tietysti kenenkään hoidosta tee turvallista, mutta sen saamisen edellyttämät hyvät johtamisen käytännöt ja niiden toteutuminen käytännössä varmistavat systemaattisen laadun seurannan ja kehittämisen, vaaratapahtumien tunnistamisen sekä juurisyiden etsimisen ja korjaamisen, minkä myötä potilaille aiheutuvia vaaratapahtumia pystytään välttämään.

Omassa työssäni pyrin tukemaan terveydenhuollon ammattilaisiamme niin, ettei heidän tarvitsisi muistella virheitään vuosikymmenien päästä. Päinvastoin toivon, että heille jää mieleen muistijälki siitä, miten virheestä otettiin opiksi ja juurisyyhyn tarttumalla saatiin vastaavanlaisen vaaratapahtuman riskiä pienennettyä.

Parhaillaan kokeilemme vastaanoton ja konsultaation tarkistuslistoja, joiden tavoitteena on vähentää unohtamisesta johtuvia tiedonkulun katkoksia hoidossa, kuten laboratoriolähetteen unohtuminen tai tulosten tarkistamatta jääminen. Virheet ovat väistämättömiä ihmisten toiminnassa, mutta onneksi niihinkin on lääke: laatua johtamalla ja prosesseja kehittämällä voimme vähentää näiden inhimillisten virheiden haittoja.

Paula Reponen
Paula Reponen

Paula Reponen on yleislääketieteen erikoislääkäri ja Terveystalon Kumppanuusratkaisuiden ylilääkäri. Sydämeltään hän on terveyskeskuslääkäri, joka saa energiaa vuorovaikutuksen onnistumisesta vaikeista asioista viestiessä. Vapaa-ajalla Paula nauttii koirien kanssa kaikista vuodenajoista luonnon ihmeellisyyttä ihmetellen. 

Lue lisää aiheesta

Sara Kinnunen seisoo jalkakäytävällä vanhan rakennuksen edessä Blogi

Sotea on johdettava oikeilla arvoilla tai digitalisaation tuomat hyödyt jäävät toteutumatta

Sote-toimialan digitalisoinnin yhteydessä on kriittisen tärkeää puhua oikeilla arvoilla johtamisesta. Jopa niin tärkeää, että uskallan väittää sen olevan melkeinpä tärkein onnistumisen edellytys tällä suurella soten digitalisaation muutosmatkalla. Onneksi aihe onkin viime aikoina noussut yleiseen keskusteluun. Mutta miksi näin on – ja miksi keskustelua ja toimia aiheen ympärillä tarvitaan?

Sara Kinnunen Blogi

Digipalvelut mahdollistavat julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tehokkaamman toiminnan, mutta se vaatii aikaa, luottamusta ja oikeita tavoitteita

Kun sosiaali- ja terveydenhuoltoon kaivataan lisää tehokkuutta tai uudenlaisia palvelumalleja, käännämme usein katseemme kohti digiratkaisuja. Teknologia mahdollistaakin paljon, mutta jotta se aidosti toimii, ihmisten täytyy ensin muovata toimintamallit teknologian kanssa aidosti lisäarvoa tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Miten organisaatio voi valmistautua isoon, digitaalisten välineiden avustamaan prosessien ja toimintamallien muutokseen?

Emil Heinäaho Blogi

Onko hoidon jatkuvuus kustannusvaikuttavin interventio perusterveydenhuollossa?

Tutkimusten mukaan investointi hoidon jatkuvuuteen on laadukkain ja kustannustehokkain interventio eli toimenpide perusterveydenhuollossa. Suomalaisessa terveydenhuollossa tämä ajatus jaetaan jo laajasti, mutta se ei ole siirtynyt järjestelmämme arkeen. Sen sijaan priorisoimme entistä enemmän saatavuutta ja suoritteita. Tällä tavoin luomme näennäistä tehokkuutta kestävän tehokkuuden sijaan. Hyvä hoidon saatavuus takaa sen, että kansalainen ylipäätänsä pääsee jonkinlaiseen hoitoon. Itse hoidon laadusta se ei kerro. Hoidon jatkuvuuden toteutuminen kuvaa kattavasti toteutetun hoidon laatua ja kustannusvaikuttavuutta läpi koko järjestelmän.

Emil Heinäaho Blogi

Kriisiä ei ratkaista vain sote-ammattilaisten määrää lisäämällä

Petteri Orpo esitti eduskuntapuolueille visaisia kysymyksiä sote-kriisistä ja sen ratkaisemisesta. Yhtenä isona kysymyksenä nousi itseoikeutetusti esiin ammattilaispulan ratkaiseminen. Se, että lisäisimme tässä hetkessä järjestelmäämme jollain keinoin sote-ammattilaisia, ei kuitenkaan yksistään auta, vaan tarvitsemme myös systemaattista toiminnan muuttamista usealla alueella yhtäaikaisesti. Tämän tekstin ovat laatineet yhdessä Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho sekä hyvinvointialueiden yhteistyöstä vastaava johtaja Milja Saksi.