Psykopodiaa: Miten voin tuoda turvaa itselleni ja toiselle epävarmuuden keskellä?
Epävarman maailmantilanteen lisäämä turvattomuus synnyttää ihmisissä monenlaisia reaktioita. On tärkeää ymmärtää, että ihmisten lähtökohdat käsitellä epävarmuutta ovat erilaisia ja osoittaa lempeyttä toisia kohtaan. Turva on löydettävä ensin itsestään ja muistettava, että ammattiapua on tarjolla.
Ukrainan sota on syventänyt pandemian pitkittämää epävarmuutta ja tuonut uudenlaisia turvattomuuden tunteita arkeen. Kaikki eivät ole samalla viivalla yrittäessään selviytyä uhkaavassa ympäristössä. Tähän voivat vaikuttaa aikaisemmat turvattomuuden kokemukset, jotka aktivoituvat vaaran tunteen tullessa lähelle. Jokainen kokee ja käsittelee rauhan rikkoutumista yksilöllisesti.
- Olemme niin erilaisia, ettei pitäisi verrata tai arvottaa onko toisen reaktio oikeutetumpi kuin oma. Pitää yrittää ymmärtää, että emme voi tietää mitä toinen on käynyt aiemmin läpi, taustoittaa psykologian tohtori, dosentti Kirsi Peltonen.
- On mahdotonta tietää ulkoapäin kaikkea, mitä ihminen on kokenut – tai miksi on tai ei ole haavoittuva juuri tässä tilanteessa, Peltonen täydentää.
Kuuntele Psykopodiaa-jakso “Miten palauttaa turva, kun se on uhattuna?” Spotifyssa, Suplassa, Apple- tai Google Podcasts-palveluissa.
Peltosen kanssa Psykopodiaa-podcast-jakson vieraana turvattomuuden tunteisiin ja traumoihin ratkaisuja pohtii Tuija Turunen, Terveystalon johtava psykologi ja psykoterapeutti. Podcastia emännöi Nina Lyytinen, Terveystalon työterveyspsykologi ja työ- organisaatiopsykologian erikoispsykologi sekä Kauppalehden kolumnisti.
Toivoa voi tuoda toiselle kuuntelemalla
Kaikki tekevät tällä hetkellä parhaansa selviytyäkseen arjesta huolen keskellä ja siksi muihin ihmisiin on hyvä suhtautua lempeydellä. Vaikeina aikoina yhteys toisiin ihmisiin on voimavara ja inhimillisillä kohtaamisella voi olla valtava merkitys.
- Voimakkain toivon viesti löytyy jokaisesta arkipäivän kohtaamisesta, Peltonen korostaa.
Peltonen nostaa kuulluksi tulemisen tärkeyden ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Jos ihminen haluaa jakaa vaikeita kokemuksiaan, vastaanottajan rooli on suuri, sillä se voi vaikuttaa myöhempiin käsityksiin siitä löytääkö vuorovaikutuksessa turvan toisesta ihmisestä.
Jokaisen tärkein tehtävä on tuoda turvaa ensin itselleen
Toisen tukeminen vaatii omia voimavaroja, joita jokaisen hyvä priorisoida. Omaa rauhaa on vaalittava ensin, jotta rauhaa voi tuoda ympärilleen. Tukena oleminen vaatii omaa kykyä tunnesäätelyyn, jota voi harjoitella.
- Rauhoitetaan ensin itsemme, pidetään itsestämme huolta ja opitaan sitä kautta tuntemaan ja säätelemään omia tunnetiloja. Sanoitetaan myös niitä tarinoita, miten on selvitty, Turunen ehdottaa.
Peltosen mukaan mielikuva omasta itsestään pystyvänä hahmona tutkitusti ennustaa hyvää selviytymistä. Tätä voi harjoittaa miettimällä mitä on tehnyt selviytymisen eteen auttaakseen itseään tai muita. Keinot voivat olla asioita, jotka tuovat itselle mielihyvää ja rauhoittavat, kuten halkojen hakkaaminen tai piirtäminen.
Turusen ja Peltosen viisi ajatusta miten palauttaa turva, kun se on uhattuna:
- Tarjoa toiselle kuulluksi tulemisen kokemus ja toisaalta voit itse kertoa ajatuksistasi. Tukeutukaa toisiinne.
- Vaali kosketusta arjessa. Kosketus, halaaminen ja silittäminen aktivoivat oksitosiinin eritystä, joka auttaa kehoa rauhoittumaan.
- Rauhoita itseäsi toiminnallisuuden kautta. Palauta mieleen minkälainen tekeminen on auttanut aiemmin, kuten soitto ystävälle.
- Muista, että eri alojen ammattilaiset työskentelevät maailman tilanteen eteen. Sinun tehtäväsi on huolehtia itsestäsi ja läheisistä ihmisistä ympärillä.
- Älä pelkää hakea apua.
Ammattilaiset tarjoavat lisätukea selviytymiseen
Turunen haluaa muistuttaa, että on tärkeää tunnistaa avun tarve ja hakea apua erityisesti silloin, jos traumaattinen kokemus tai huoli kaventaa toimintakykyä ja elämänlaatu kärsii.
- Kenenkään ei tarvitse selvitä yksin, Turunen summaa.
Lue lisää aiheesta
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.