Artikkeli Mielenterveys

Psykologi, psykoterapeutti vai psykiatri – kenen puoleen kääntyä?

Psykologi, psykoterapeutti tai psykiatri voi auttaa, jos elämässä on kuormittava vaihe, töissä tuntuu raskaalta ja huoliajatukset tulevat uniin. Mutta mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla ja kenen vastaanotolle mennä? Asiantuntijamme vastaavat.

Potilas psykologin vastaanotolla.

Mistä tietää, pitäisikö mennä psykologin, psykoterapeutin vai psykiatrin vastaanotolle?

Itse sitä ei tarvitsekaan tietää. Aina voit varata ajan psykologille tai psykiatrille ja pohtia yhdessä ammattilaisen kanssa, mikä olisi sinulle sopivin ratkaisu.
 
Psykologin vastaanotolta voit saada tukea elämän kriisitilanteeseen tai työkaluja vaikkapa esiintymisjännityksen hallitsemiseen. Kriisitilanteessa muutamakin keskustelu psykologin kanssa voi olla hyödyllinen. Psykologin vastaanotolla voit saada vaikkapa harjoitteita stressinhallintaan tai johonkin tiettyyn, toistuvaan tilanteeseen.
 
Psykoterapiassa tavoitteena on yleensä hakea uusia ajattelu- ja toimintamalleja. Lyhytpsykoterapiassa tunnistetaan jokin ongelma, jota lähdetään työstämään psykoterapian keinoin. Pidempiaikaisessa psykoterapiassa haetaan laajempia muutoksia omaan kokemus- ja ajattelutapaan. Voit hakeutua psykoterapiaan joko yksin tai yhdessä kumppanin tai perheen kanssa.
 
Psykiatri auttaa, jos sinulla on herännyt epäily mielenterveyden häiriöstä ja haluat saada vointiisi selvyyden. Lääkärille kannattaa hakeutua myös silloin, jos työkykysi on koetuksella. Työkyvyn arviointi, diagnoosien tekeminen ja lausuntojen kirjoittaminen kuuluvat psykiatrille.


Mistä tietää, että tarvitsee terapiaa tai muuta apua?

Apua voi hakea, kun olo tuntuu huonolta tai ahdistavalta, asiat murehduttavat, stressi on saanut yliotteen tai uni häiriintyy. Ihmisillä voi olla erilaisia elämänkriisejä, työuupumusta, ahdistuneisuusoireita tai masennusoireita, joiden takia he hakeutuvat ammattilaisen vastaanotolle.
 
Monet ovat hyviä sinnittelemään. On tyypillistä, että avun hakemista pitkitetään. Vastaanotolla sitten todetaan, että onhan tämä oikeastaan jatkunut jo aika kauan.
 
Tärkeintä on ylittää kynnys. Monet oireet ovat hoidettavissa, ja keskusteluapu voi keventää oloa. Ei ole tarkoitus, että kaikkea on vain siedettävä. Vastaanotolle voi tulla kysymään, mistä voisi olla kysymys – asiantuntijat ovat olemassa sitä varten.


Mitä psykologi tekee? Entä psykoterapeutti ja psykiatri?

Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija, jolta voi hakea keskustelutukea elämän kriisitilanteissa. Psykologi voi olla erikoistunut lapsiin tai nuoriin, työelämään tai esimerkiksi kriisi-, urheilu- tai kipupsykologiaan. Osa psykologeista tekee myös oppimista tai työkykyä selvittäviä tutkimuksia.
Psykoterapeutti auttaa ymmärtämään ja käsittelemään omia ajatusmalleja, tunteita ja kuormittavia elämänkokemuksia. Psykoterapeutti on koulutettu mielenterveyden hoidon ammattilainen, jolle terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira on myöntänyt luvan käyttää psykoterapeutin nimikettä. Vain psykoterapeutti voi siis antaa psykoterapiaa, kun taas pelkällä terapeutin nimikkeellä voi toimia kuka vain. Psykoterapeutit ovat yleensä peruskoulutukseltaan psykologeja, sairaanhoitajia tai lääkäreitä.
Psykiatri on erikoislääkäri, joka on erikoistunut mielenterveyden häiriöihin ja niiden hoitoon. Psykiatri arvioi potilaan tilannetta ja oireita, tekee diagnoosin, suunnittelee hoitoa ja voi määrätä lääkkeitä. Psykiatri tekee myös arvioita vakuutusyhtiöille sekä kuntoutuspsykoterapia-arvioita Kelaa varten. 

Mitä eroa on psykologilla, psykoterapeutilla ja psykiatrilla?

Kaikki kolme ovat mielenterveyden häiriöiden ja niiden hoidon ammattilaisia, mutta käytetyt hoitokeinot ja hoitojaksojen pituudet vaihtelevat.
 
Psykologin ja psykiatrin vastaanotolla käydään yleensä 3–5 kertaa, minkä jälkeen voidaan sopia seurantakäynneistä. Psykoterapiassa hoitojaksot voivat olla kaikkea lyhytpsykoterapian 10–20 kerrasta 2–3 vuotta kestävään kuntoutuspsykoterapiaan, johon voi saada tukea Kelalta.

Voiko psykologi määrätä lääkkeitä? Entä psykiatri tai psykoterapeutti?

Näistä kolmesta vain psykiatri on lääkäri, joka voi määrätä lääkkeitä.

Psykoterapeutit edustavat monia psykoterapian suuntauksia. Mistä tietää, mikä koulukunta on itselle oikea? 

Koulukuntaa tärkeämpää on se, että asiakkaan ja psykoterapeutin kemiat sopivat hyvin yhteen. Tällä on merkitystä erityisesti pitkässä psykoterapiassa. Kela-terapian maksimikäyntimäärä on 200 kertaa, mikä tarkoittaa kahta sataa tuntia keskustelua kasvokkain terapeutin kanssa.
 
Psykoterapeuttia valitessa kannattaa miettiä, onko sukupuolella tai iällä itselle väliä. Voit myös toivoa psykoterapeutilta keskusteluun tietynlaista otetta: joku saattaa kaivata terapeutilta empaattista ja ymmärtävää otetta ja joku taas reippaan ratkaisukeskeistä otetta. Oikean asiantuntijan luona tunnet olosi turvalliseksi ja sinun on luontevaa puhua. Pääasia on, että tapaamisiin löytyy juuri teille sopiva vuorovaikutuksen tapa.
 
Tämän artikkelin asiantuntijoina toimivat psykiatrian erikoisalajohtaja Sami Leppämäki ja vastaava psykologi Hanna Kivistö Terveystalosta.
Tutustu mielen palveluihin

Lue lisää aiheesta

Nainen katsoo puhelinta ulkona Artikkeli

Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?

Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.

Lue lisää
Artikkeli

Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin

Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.

Lue lisää
Artikkeli

Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”

Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.

Lue lisää
Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Lue lisää
Artikkeli

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.

Lue lisää
Ihmisiä palaverissa toimistolla. Artikkeli

Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”

Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.

Lue lisää
Näytä kaikki aihealueen artikkelit