Polven tekonivelleikkaus: ”Toipuminen vaatii ensin malttia ja sitten sisua”
Polven tekonivelleikkaus helpottaa kipuja ja mahdollistaa arkiliikunnan. Mutta mitä tekemistä potilaan odotuksilla on polven tekonivelleikkauksen onnistumisen kanssa? Yllättävän paljon, sanoo Terveystalon polvikirurgi Jani Knifsund.

Tekonivelleikkaus on osaavalle kirurgille usein hoidon helpoin osuus.
‒ Tulen käsityöläissuvusta, jossa kaikki ovat joko puuseppiä tai putkimiehiä. Ehkä siksi leikkaustekniikoiden oppiminen on aina ollut minulle helppoa, Turun Terveystalon polviortopedi Jani Knifsund kertoo.
Knifsundin mukaan hoidon haastavin osuus onkin ennen leikkausta. Silloin on analysoitava, onko potilaalle leikkauksesta apua, ja tehtävä leikkauspäätös.
‒ Potilaalla on oltava pitkälle edennyt nivelrikko ja kivuliaat oireet. Tämän lisäksi nivelrikon pitää näkyä röntgenkuvissa ja kuvien löydösten on sovittava oireisiin. Myös se on tärkeää, että potilas on motivoitunut kuntouttamaan itseään leikkauksen jälkeen.

Tekonivelleikkaus onnistuu, kun odotukset ovat kohdillaan
Leikkauksen onnistumiseen vaikuttaa se, että potilaalla on tekonivelleikkauksen lopputuloksesta realistiset odotukset. Knifsundilla ei ole tapana silotella asioita. Hän on mieluummin realisti.
‒ Tekonivelpolvi ei välttämättä koskaan tunnu ihan täysin omalta polvelta, ja tämän sanon myös potilaille. Tekonivel auttaa hyvin kävelykipuun ja arkiliikkumiseen, mutta jos tavoitteena on pelata tennistä yhtä kovalla tasolla kuin joskus ennen, pyrin olemaan lupaamatta liikoja. Jos odotukset ovat liian korkealla, ihminen ei yleensä ole lopputulokseen tyytyväinen.
Knifsund pyrkii aina vastaamaan suoraan potilaidensa kysymyksiin, sillä se lisää luottamusta. Kun todennäköisyydet, riskit, leikkauskriteerit ja kaikki potilasta askarruttava on yhdessä käyty läpi, edessä on leikkauspäätös.
‒ Minulla on tapana sanoa potilailleni, että koska tämä on elämänlaatuleikkaus, lopullinen päätös on sinun. Kaikki eivät halua päätöstä tehdä, ja jotkut saattavat vähän ahdistuakin. Kun huomaan sen, autan potilastani päätöksenteossa.
Tekonivelleikkauksesta toipuu omassa tahdissaan
Polven tekonivelleikkauksesta toipuminen on yksilöllistä. Suurin osa kävelee jo parin, kolmen kuukauden päästä sujuvasti ilman kyynärsauvoja.
‒ Toipuminen on jokaisella erilainen prosessi. Siksi ei pidä olla huolissaan, vaikka toipuminen tuntuisi omalla kohdalla hitaalta.
Terveystalolla tekonivelleikkauksesta toipuvaa potilasta tukee ortopedin ja fysioterapeutin muodostama työpari. “

Knifsundin mukaan monia kauhistuttaa kuulla, että polven kuntoutumisessa voi leikkauksen jälkeen mennä jopa vuosi. Kävely ja liikkuminen sujuu toki hyvin jo sitä ennen, mutta noin vuoden paikkeilla polvi alkaa yleensä tuntua lähes omalta.
‒ Olen huomannut, että toipumisesta ei kannata maalailla liian positiivista kuvaa. Kun potilaalla sitten menee odotettua paremmin, hän voimaantuu ja motivoituu. Toki tämä on hyvin yksilökohtaista.
Kevyeen työhön pystyy monesti palaamaan noin kuukauden päästä polven tekonivelleikkauksesta. Hiljattain Knifsundin vastaanotolla kävi viiden viikon kontrollikäynnillä potilas, joka oli juuri palannut työhönsä päiväkotiin.
Kuntoutus on iso osa tekonivelleikkauksen lopputulosta.
‒ Alkuvaiheessa tarvitaan malttia, jotta kipu saadaan pois, ja loppuvaiheessa sisua, että lihasvoima saadaan takaisin.
Polven tekonivel pitää ihmisen liikkeellä
Puuseppien suvussa käsityöläisyys velvoittaa, mutta miksi Jani Knifsundista tuli juuri polvikirurgi?
‒ Minua on aina kiinnostanut se, miten voin vaikuttaa potilaideni elämänlaatuun ihmisen koko elinkaaren ajan.
Jo hänen uransa alkuvaiheessa oli selvää, että väestön vanhetessa tekonivelkirurgian merkitys lisääntyy. Knifsundin mukaan tekonivelleikkaukset ovat aidosti vaikuttavaa kirurgiaa, jolla on valtavasti merkitystä ihmisen elämänlaadulle.
‒ Menin 15 vuotta sitten tekonivelosastolle töihin, koska ajattelin jo silloin, että tekonivelleikkaus pitää hallita, jotta ihmistä pystyy hoitamaan koko hänen elämänsä ajan.
Lue lisää tekonivelkirurgiasta Terveystalossa
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta

Selkä juilii ja jalat puutuvat – onko kyseessä hermoperäinen vaiva vai vaaraton jumi?
Selän ajoittaiset kiputilat ja jumitukset ovat tuttuja useimmille, mutta toisinaan särky saattaa vaatia asiantuntijan arviota. Neurokirurgi Esa-Pekka Pälvimäki kertoo, kuinka erottaa hermoperäinen selkäkipu vaarattomasta vaivasta.

Hiipiikö hämärä turhan varhain? Tunnista kaihin ensioireet
Kaihi on erittäin yleinen ikääntymiseen liittyvä silmäsairaus – jopa joka kolmannella yli 65-vuotiaalla todetaan näkökykyä hankaloittava kaihi. Mutta miten alkava kaihi oireilee ja milloin viimeistään olisi hyvä tarkistaa silmien kunto? Silmätautien vastaava erikoislääkäri Timo Hellstedt vastaa.

Totta vai tarua: yölliset heräilyt lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Geriatrian ja unilääketieteen erikoislääkärin mukaan unen rakenne ja rytmi muuttuvat väistämättä ikääntyessä, mutta unettomuus ei kuulu normaaliin ikääntymiseen.

Tarvitseeko yli 70-vuotias seitsemän tuntia unta?
Työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri, unilääkäri Sanna-Tuulia Mattila vastaa maaliskuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.

”Vaikka nilkkamurtuma oli ikävä, oloni oli turvallinen”
Liina-Lotta Erkon kolmesta kohtaa murtunut jalka operoitiin muutamassa päivässä Terveystalo Sairaalassa Turussa. Onnistuneen leikkauksen ja huolellisen kuntoutuksen ansiosta nainen odottaa jo paluuta crossfit-harrastuksensa pariin.

”Vaiva oli niin häijy, että olin valmis leikkaukseen” – Osmo Ylösen selkä leikattiin aivokirurgin tarkkuudella
Osmo Ylönen joutui kokemaan, kuinka suunnattomia kipuja hermopinne voi aiheuttaa. Nyt hän pystyy taas puuhastelemaan mökillä ja lastenlastensa kanssa.