Pitkäaikainen tulehdus suussa voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille
Sydän ja verisuonet voivat hyvin, kun kiinnität terveellisten elämäntapojen ohella huomiota suun terveyteen. Huono suun terveys voi lisätä riskiä sairastua valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin.
Valtimonkovettumatauti osana sydän- ja verisuonitauteja kuuluu suomalaisten kroonisiin kansantauteihin. Se on sairaus, jossa kolesterolia kertyy hiljalleen valtimoiden seinämiin aiheuttaen seinämän paksuuntumista. Näin valtimoiden ontelot kaventuvat, eikä veri enää kierrä entiseen tapaan. Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.
– Valtimonkovettumatauti voi johtaa ajan myötä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai alaraajojen verenkierron heikkenemiseen. Valtimonkovettumataudin seuraukset vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.
Suun tulehdukset vaikuttavat muualle kehoon
Miten suun terveys liittyy valtimoiden tukkeutumiseen? Äkkiseltään luulisi, ettei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.
– Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen alkavat vähitellen olla ihmisten tiedossa. Uutta tietoa voi olla se, että suomalaisen aikuisen suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti, ei suinkaan hampaiden reikiintyminen. Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28-vuotiaana ja vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana. Kuten muutkin suun tulehdukset, myös parodontiitti saattaa olla täysin oireeton. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia, myös leukaluuta, tuhoava, usein hitaasti etenevä tulehdussairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta, joka useimmiten johtuu bakteeriplakin ärsytyksestä riittämättömän puhdistuksen seurauksena. Yhteenlaskettu verta vuotavan ja märkää erittävän ienkudoksen pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 cm2. Laaja-alaisena ja pitkäaikaisena tulehdus voi olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Tästä on olemassa tieteellistä näyttöä, Ketola-Kinnula kommentoi.
Parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonitautien riski verrattuna heihin, joilla parodontiittia ei ole. Parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, etenkin alle 60-vuotiailla miehillä. Terveellisten elämäntapojen ohella suun terveydestä kannattaa siis pitää hyvää huolta, jotta myös sydän ja verisuonet voisivat hyvin.
Perusasiat haltuun ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä
Valtimonkovettumataudin riskiä voi laskea terveellisillä elämäntavoilla. Säännöllinen kuntoliikunta, kovien rasvojen rajoittaminen ja hyvien suosiminen, tupakoimattomuus, runsas hedelmien ja marjojen syönti sekä alkoholin käytön vähentäminen toimivat hyvänä ohjenuorana.
Suun terveydestä huolehtimisen ohjeistus on sekin tuttu suurimmalle osalle suomalaisista: hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Erityisen tärkeää omahoito on silloin, kun parodontiitti on todettu. Ammattilaisen hoitotoimenpiteistä on pitkäaikaisesti hyötyä vain, jos omahoito sujuu.
– On tärkeää, että parodontiitti todetaan varhain. Hoito tehoaa silloin parhaiten. Siitä syystä aikuisen ei kannattaisi tarkastusväliä venyttää yli kahden vuoden. Suuta ja hampaita hoitamalla pystytään parantamaan esim. sydämen verisuonten sisäkalvon toimintaa. Valitettavasti osa maamme hammaslääkäreistä laistaa hampaiden kiinnityskudosten systemaattisen tutkimisen ja asianmukaisen havaintojen kirjaamisen. Hammaslääkärillä käydessä kannattaakin asiasta kysyä. Varmistuaksemme siitä, että toimimme Terveystalossa oikein, meillä on jo vuosia ollut käytössämme terveysvaikutteisuuden laatumittari. Laatumittarimme ovat kaikkien nähtävissä Terveystalon laatusivustolla. Edistys on ollut vuosien aikana huimaa. Yksinkertaiselta tuntuvasta toimenpiteestä voi olla arvaamatonta apua, Ketola-Kinnula sanoo.
Koska älykellosi ei kerro hampaiden kuntoa
Vaikka muuten pitäisimme huolta kunnostamme, suunterveys usein unohtuu. Nyt on aika tehdä tähän muutos, sillä hampaiden kunto vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin.
Uusimmat artikkelit
Näin voit helpottaa vaihdevuosiin liittyviä uniongelmia ilman lääkkeitä ja hormoneja
Naisista noin 40–60 prosenttia kärsii unettomuusoireista vaihdevuosien aikana. Unihäiriöiden kirjo on laaja: on nukahtamisvaikeutta, yöllistä heräilyä ja liian varhaista heräämistä. Unettomuus voi liittyä vaihdevuosiin myös silloin, kun muita oireita ei ole.
Onko matalilla rauta-arvoilla yhteys levottomiin jalkoihin?
Neurologian erikoislääkäri Juha Lempiäinen vastaa helmikuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Lisääntymislääketieteen erikoislääkäri: ”hedelmällisyyteen liittyy useita harmillisia väärinkäsityksiä”
Hedelmällisyyteen liittyvät väärinkäsitykset ja myytit leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.