Pienillä tauoilla merkittävä vaikutus – myös työpäivässä tulee olla palauttavia hetkiä
Työpäivien tauottaminen ja päivänaikainen palautuminen ovat paljon esillä etenkin etätyön tuomien haasteiden myötä. Lue työfysioterapeuttimme Lea Huhtaniemi-Järvisen vinkit päivän rytmittämiseen ja palautumisen lisäämiseen.

Tauottaminen ennalta ehkäisee tuki -ja liikuntaelinvaivoja sekä edesauttaa yönaikaista palautumista. Myös riittävä fyysinen aktiivisuus päivän aikana katkaisee yhtäjaksoista stressiä ja lisää tervettä unipainetta kohti iltaa.
Fyysisellä kunnolla on vahva yhteys terveyteen: jo 10% parannus kunnossa voi tuoda jopa 10 elinvoimaista lisävuotta. Lisäksi fyysisellä kunnolla on myös iso vaikutus palautumiseen.
Fyysisesti aktiiviset ja hyväkuntoiset ihmiset palautuvat paremmin sekä öisin että päivän aikana – mikä tarkoittaa, että kuntoa kohottamalla ei ainoastaan jaksa juosta pidempään tai rehkiä salilla kovempaa, vaan että pienikin kunnon kohotus auttaa jaksamaan paremmin ihan tavallista arkea.
Kevyt aktiivisuus on tärkeää ylläpitämään toimintakykyä ja virkistämän kehoa ja mieltä. Reippaan ja rasittavan liikunnan erottaa siten, että reippaan liikunnan aikana pystyy vielä puhumaan, kun taas rasittava liikunta aiheuttaa voimakkaampaa hengästymistä ja hikoilua.
Vinkkejä päivän rytmittämiseen ja palautumisen lisäämiseen:
- Aikatauluta jokaiseen työpäivään muutama lyhyt tauko. Kirjaa ne kalenteriisi, jos ne tuppaavat muuten unohtumaan.
- Kokeile erilaisia taukoja ja opi, mikä toimii juuri sinulle.
- 5 min aktivoiva taukojumppa (poimi vinkit netistä tai luo omat rutiinisi)
- Rauhalliset venyttelyliikkeet (selkä, hartiat, lonkankoukistajat, takareidet)
- Teehetki kollegan kanssa höpötellen (virtuaalisesti tai kasvotusten)
- Reipas happihyppy ulkona 10-15 min
- Syvään hengitysharjoitus 5 min
- Musiikin kuuntelu makuuasennossa selkää lepuuttaen
Tutustu myös muihin sisältöihimme

Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.

Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.

Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.

Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.

Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.

Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.