3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”

Terveystalon toimitusjohtaja Ville Iho kertoo työelämän megatrendien näkyvän konkreettisesti siinä, mitä työterveyspalveluita kulutetaan ja mitä sopimuksiin halutaan.

– Kolme suurinta trendiä ovat tällä hetkellä fyysisen kuormituksen väheneminen, työikäisten keskimääräisen iän kasvamisen tuomat ilmiöt sekä mielen hyvinvoinnin haasteet.

Esimerkiksi fyysisen kuormituksen väheneminen niin työssä kuin vapaa-ajalla heikentää työhyvinvointia. Vuorostaan demografinen muutos tuo työvoiman saatavuushaasteiden lisäksi mukanaan teemoja, joista ei ole aiemmin juuri puhuttu. Yksi keskusteluun noussut aihe on vaihdevuodet. Kyseessä on Ihon mukaan myös kulttuurin muutokseen ja tasa-arvoon liittyvä asia. Mielen hyvinvoinnin haasteissa yhtenä vaikuttimena on työn muuttuminen abstraktimmaksi. Tilastoista näkyy, että mielen haasteiden kanssa kamppailevat etenkin nuoret ja ruuhkavuosia elävät.

– On tärkeää, että näitä ilmiöitä tunnistetaan työnantajien ja esihenkilöiden kanssa hyvin varhaisessa vaiheessa, jolloin toimenpiteitä osataan kohdistaa tarkasti niin organisaatio- kuin yksilötasonkin riskeihin.

Kun haasteita tulee, palveluihin pitäisi päästä hyvin matalalla kynnyksellä.

– Meillä mielen hyvinvoinnin palvelut yritysterveyden piirissä ovat olleet uraauurtavia. Esimerkiksi lyhytpsykoterapialla saadaan erittäin hyviä tuloksia. Paras skenaario on työkykyhaasteesta riippumatta se, että henkilö kykenee palaamaan töihin.

Työelämä on mainettaan parempaa

Iho haastaa kuitenkin näkemyksen siitä, että työelämämme olisi niin kurjaa kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää. Myös terveystalon vuonna 2024 teettämässä Terve työelämä -barometrissa vain vajaa puolet pitää suomalaista työelämää yleisesti terveenä, mutta 70 % kokee oman organisaationsa terveeksi.

– Työelämäpuhe on usein todella negatiivista ilman varsinaista syytä. Kun tähän yhdistetään pienenevän työvoimakapasiteetin haasteet, se on toksinen yhtälö.

Iho haluaa kääntää puheen ihmistä kuluttavasta työelämästä päälaelleen ja esittää yleisestä keskustelusta poikkeavan, jopa radikaalin näkemyksen.

– Työyhteisö ja työ ovat terveyttä ylläpitävä voima. Hyvällä työelämällä on kaiken kaikkiaan terveyttä edistävä vaikutus.

Työpaikoilla on ihon mukaan erinomainen tilaisuus ottaa rooli positiivisia rutiineja tuovana, vakauttavana ja elämää jäsentävänä tekijänä, joka tuo terveyttä sekä voimaantumisen ja aikaansaamisen tunnetta.

Samalla jokaisessa työpaikassa on tärkeää määritellä, mitä työhyvinvointi tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita.

– Saatetaan helposti synnyttää ylätason positiivinen viesti siitä, miten halutaan toimia, mutta siellä missä varsinainen työ tehdään, agenda voi jäädä hahmottomaksi. Kun puhutaan työhyvnvoinnin eri draivereista ja siitä mitä halutaan saavuttaa, pitäisi olla mahdollisimman yksityiskohtainen ja konkreettinen.

Terveystalo tukee yritysten menestymistä ydintehtäviensä kautta, joita työkykyriskien tunnistaminen, organisaatioiden ja yhteisöjen ymmärtäminen datan kautta sekä yksilön voimavarojen vahvistaminen. Työterveyskumppani on tietopohjansa ansiosta asiantunteva sparraaja työelämän murrokseen ja alakohtaisten tilanteiden ratkomiseen.

– Meillä on asiakkaana 27 000 yritystä kaikilta toimialoilta ja kokoluokista. Voimme osoittaa datalla, mitä tietynlaisella toimintamallilla saadaan aikaan. On hienoa pystyä toimimaan kehityksessä tukena yhdistäen parhaat käytännöt ja näyttäen tuloksia.

Inhimillistä tehokkuutta kohti

Vanhat lääkkeet eivät Ihon mukaan selvästikään tehoa ja data näyttää, että täytyy löytää uusia näkökulmia ja ratkaisuja. Tuottavuus yskii, vaikka sen parantamiseen tarkoitettua teknologiaakin on käytössä. Mikä neuvoksi?

– Jotta jotain voi johtaa, sitä pitää ymmärtää, on sitten kyse prosesseista tai ihmisistä. Jos digitaaliset prosessit ovat johtajalle musta laatikko, ei kehitystyön johtaminen voi olla selkeää tai tehokasta. Yhtä lailla, jos tietotyön sisältöä ei ymmärrä tai työn kulkua ei hahmota, on sitä mahdoton johtaa. Yhtälön molempia puolia täytyy oppia ymmärtämään paremmin ja paremmin.

Terveen työelämän rakentamisessa ja ylläpitämisessä myös työterveyskumppanin roolia kannattaa katsoa uudella tavalla ja laajemmin kuin akuuttien tilanteiden ja oireiden hoitamisessa.

– Työelämäasiantuntijuus nousee yhä tärkeämmäksi. Haemme jatkuvasti vastauksia ja haastamme itseämme siinä, miten voimme auttaa uusien ilmiöiden ymmärtämisessä. Haluamme olla kumppanina kehittämässä työyhteisöjä ja työelämää siten, että se on iskunkestävämpi myös ylihuomenna.

Johtaja vaikuttaa pienillä kädenliikkeillä

Johtajana Iho haluaa itse olla mahdollisimman selkeä ja konkreettinen.

– Selkeyden luominen on tärkeää. Johtajana vaikuttaa hirvittävän moniin ihmisiin pienillä kädenliikkeillä.

Tärkeimmäksi opikseen johtamisessa hän nimeää sen, millainen kärsimättömyyden aste erilaisten asioiden eteenpäin viemisessä voi olla.

– Sellainen paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä, että tahti hiipuu eikä tehdä oikeita asioita riittävän nopeasti. Sitä pitää oppia sietämään, ettei työyhteisö mene tukkoon.

Toinen Ihon tekemä tärkeä havainto on se, että aina pitäisi pyrkiä pääsemään asioiden juurille saakka ja olla rohkeutta kyseenalaistaa asioita, joita ei ymmärrä.

– Vaikka matka epämääräisestä eksplisiittiseen on vaikea, se kannattaa kulkea. Trendien ja pöhinällä johtamisen mukaan ei pidä lähteä suin päin, vaan lähestyä asioita tavoitteiden ja ihmisten kautta hyvin konkreettisesti.

Uusien työntekijäsukupolvien myötä työelämään tulee myös uudenlaisia voimavaroja ja rohkeutta mennä asioita kohti erilaisella itseluottamuksella.

– Kun tämän yhdistää johdon tinkimättömään haluun ymmärtää, miten asioita oikeasti saadaan aikaan, ja yhtälöön otetaan rohkeus, kokemus ja teknologia, tuottavuus saadaan nousuun.