Päihderiippuvuus kroonistui loman aikana: näin tunnistat ongelman ja otat sen puheeksi
Lomakauden jälkeen moni palaa töihin rentoutuneena, mutta osalle pitkä loma on voinut aikaansaada orastavan riippuvuuden. Tällöin päihteiden käytöstä voi olla haastavaa irrottautua arjen koittaessa. Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen listaa hälytysmerkit, joiden ilmetessä olisi hyvä keskustella työntekijän kanssa ja antaa vinkit puheeksiottoon.
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä.
– Riippuvainen henkilö on yleensä taitava piilottamaan asian, varsinkin alkuvaiheessa. Tällöin voi jopa vaikuttaa siltä, että työteho nousee ja asiat luistavat tavanomaista paremmin, sillä töissä jaksetaan nähdä ylimääräistä vaivaa riippuvuuden peittelyyn, Riipinen sanoo.
Ärtymys ja mielialojen ailahtelu tai tunne-elämän vaihtelut, ovat kaikilla toisinaan läsnä, mutta jos työntekijä esimerkiksi toistuvasti joutuu helposti ristiriitatilanteisiin, vetäytyy syrjään tai vaikuttaa poikkeavan väsyneeltä, on täysin aiheellista huolestua työntekijän toiminnasta. Myös viikonloppujen ja lomien yhteyteen liittyvät toistuvat sairauspoissaolot ovat hälytyssignaaleja. Muutokset käyttäytymisessä ja/tai lisääntyneet poissaolot toimivat varhaisina signaaleina päihderiippuvuudesta.
– Aina taustalla ei toki ole kyse päihteistä, vaan kyseiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Asia on joka tapauksessa hyvä selvittää mahdollisimman pian muutosten havaitsemisen jälkeen, Riipinen toteaa.
Edellisen alkoholilakimuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholilain jälkiarviointi -raportissa. Vapauttamalla alkoholin myyntiä vuonna 2018, jälkiarvioinnissa havaittiin sen kasvattaneen päihteiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja ja kuolleisuutta. Tuoreen, kesäkuussa 2024 voimaan astuneen alkoholilain muutoksen myötä riski päihteiden käytön kasvulle on jälleen olemassa, joten välttääkseemme edellisen lakimuutoksen kaltaisen kehityksen, on tärkeä ottaa mahdollinen epäily puheeksi matalalla kynnyksellä.
– Varhainen tuki on osoitus välittämisestä, eikä puheeksiottoa siten pidä arastella. Puheeksiottaminen on osa toimivan työpaikan kulttuuria ja turvaverkkoa, muistuttaa Riipinen.
Vinkit esihenkilölle – kuinka otan huolenaiheen puheeksi?
- Ilmaise huolesi suoraan ja kerro, rakentavassa hengessä mitä asia koskee.
- Varaa keskustelulle rauhallinen tila ja riittävästi aikaa, anna myös työntekijälle aikaa valmistautua.
- Keskustelun aikana ole empaattinen, myötäelä keskustelukumppanin tunnetilaa ja ilmaise, että tahdot auttaa. Muista myös pysyä rauhallisena, sillä tunnetila tarttuu ja kiinnitä huomiota sanattomaan viestintään.
- Pidä keskustelun painopiste tulevaisuudessa ja sopikaa yhdessä jatkosuunnitelmasta.
- Ohjaa työntekijä työterveyden pariin, jotta riippuvuus ei syvene ja aiheuta siten tarpeetonta haittaa sekä työntekijälle itselleen että tiimin toiminnalle.
Esihenkilönä voit myös hyödyntää varhaisten signaalien tarkistuslistaa, jonka tarkoitus on tukea päätöksenteossa ottaa epäilty ongelma puheeksi. Mitä korkeammat pisteet tarkistuslistasta tulee, sitä tärkeämpää asiaan tarttuminen on. Tästä huolimatta kannattaa epäily aina ottaa puheeksi, vaikka pisteet jäisivät matalaksikin.
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot vähenivät lyhytpsykoterapian avulla 45 prosenttia – merkittävä vaikutus myös muihin poissaoloihin
Terveystalon selvityksessä* seurattiin työterveysasiakkaiden lyhytpsykoterapian vaikutusta sairauspoissaoloihin vuosina 2019–2024. Selvityksessä havaittiin, että lyhytpsykoterapiaa hyödyntämällä mielenterveyteen liittyvät sairauspoissaolot vähenivät 45 prosenttia ja muut sairauspoissaolot vähenivät 19 prosenttia. Selvitys on jatkoa 2 vuotta sitten tehdylle vastaavalle selvitykselle ja vahvistaa oikea-aikaisen hoitoon pääsyn tärkeyttä mielenterveysoireiden hoidossa.
Toiminnalliset riippuvuudet ovat lisääntyneet: ”Riippuvuus on aivosairaus”
Erityisesti nuorilla riippuvuudet digipeleihin ja sosiaaliseen mediaan ovat lisääntyneet koronapandemian jäljiltä.
3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”
Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.
Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria
Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.
Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”
Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.
Työterveyspsykologi: ”Vahvuusjohtaminen rakentaa tervettä työelämää”
Jotta työ tuottaa tekijöilleen hyvinvointia, on pidettävä huolta työyhteisöstä. Terveystalon johtava työterveyspsykologi Sari Nuikki kertoo, mitä esihenkilö voi tehdä terveen työelämän mahdollistamiseksi.