Päihderiippuvuus kroonistui loman aikana: näin tunnistat ongelman ja otat sen puheeksi
Lomakauden jälkeen moni palaa töihin rentoutuneena, mutta osalle pitkä loma on voinut aikaansaada orastavan riippuvuuden. Tällöin päihteiden käytöstä voi olla haastavaa irrottautua arjen koittaessa. Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen listaa hälytysmerkit, joiden ilmetessä olisi hyvä keskustella työntekijän kanssa ja antaa vinkit puheeksiottoon.
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä.
– Riippuvainen henkilö on yleensä taitava piilottamaan asian, varsinkin alkuvaiheessa. Tällöin voi jopa vaikuttaa siltä, että työteho nousee ja asiat luistavat tavanomaista paremmin, sillä töissä jaksetaan nähdä ylimääräistä vaivaa riippuvuuden peittelyyn, Riipinen sanoo.
Ärtymys ja mielialojen ailahtelu tai tunne-elämän vaihtelut, ovat kaikilla toisinaan läsnä, mutta jos työntekijä esimerkiksi toistuvasti joutuu helposti ristiriitatilanteisiin, vetäytyy syrjään tai vaikuttaa poikkeavan väsyneeltä, on täysin aiheellista huolestua työntekijän toiminnasta. Myös viikonloppujen ja lomien yhteyteen liittyvät toistuvat sairauspoissaolot ovat hälytyssignaaleja. Muutokset käyttäytymisessä ja/tai lisääntyneet poissaolot toimivat varhaisina signaaleina päihderiippuvuudesta.
– Aina taustalla ei toki ole kyse päihteistä, vaan kyseiset signaalit voivat kertoa myös muusta terveydentilan heikkenemisestä tai työhön tai vapaa-aikaan liittyvästä stressistä. Asia on joka tapauksessa hyvä selvittää mahdollisimman pian muutosten havaitsemisen jälkeen, Riipinen toteaa.
Edellisen alkoholilakimuutoksen vaikutuksia ihmisten terveyteen selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alkoholilain jälkiarviointi -raportissa. Vapauttamalla alkoholin myyntiä vuonna 2018, jälkiarvioinnissa havaittiin sen kasvattaneen päihteiden käytöstä johtuvia terveyshaittoja ja kuolleisuutta. Tuoreen, kesäkuussa 2024 voimaan astuneen alkoholilain muutoksen myötä riski päihteiden käytön kasvulle on jälleen olemassa, joten välttääkseemme edellisen lakimuutoksen kaltaisen kehityksen, on tärkeä ottaa mahdollinen epäily puheeksi matalalla kynnyksellä.
– Varhainen tuki on osoitus välittämisestä, eikä puheeksiottoa siten pidä arastella. Puheeksiottaminen on osa toimivan työpaikan kulttuuria ja turvaverkkoa, muistuttaa Riipinen.
Vinkit esihenkilölle – kuinka otan huolenaiheen puheeksi?
- Ilmaise huolesi suoraan ja kerro, rakentavassa hengessä mitä asia koskee.
- Varaa keskustelulle rauhallinen tila ja riittävästi aikaa, anna myös työntekijälle aikaa valmistautua.
- Keskustelun aikana ole empaattinen, myötäelä keskustelukumppanin tunnetilaa ja ilmaise, että tahdot auttaa. Muista myös pysyä rauhallisena, sillä tunnetila tarttuu ja kiinnitä huomiota sanattomaan viestintään.
- Pidä keskustelun painopiste tulevaisuudessa ja sopikaa yhdessä jatkosuunnitelmasta.
- Ohjaa työntekijä työterveyden pariin, jotta riippuvuus ei syvene ja aiheuta siten tarpeetonta haittaa sekä työntekijälle itselleen että tiimin toiminnalle.
Esihenkilönä voit myös hyödyntää varhaisten signaalien tarkistuslistaa, jonka tarkoitus on tukea päätöksenteossa ottaa epäilty ongelma puheeksi. Mitä korkeammat pisteet tarkistuslistasta tulee, sitä tärkeämpää asiaan tarttuminen on. Tästä huolimatta kannattaa epäily aina ottaa puheeksi, vaikka pisteet jäisivät matalaksikin.
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Terveystalo tarttuu työikäisten pitkäaikaissairauksiin - tavoitteena parempi työkyky ja terveys
Vuonna 2024 teettämämme tutkimuksen* mukaan merkittävässä osassa Terveystalon työterveysasiakkaista, jotka sairastavat kroonisia pitkäaikaissairauksia, sairauden hoidossa ei noudateta hoitotasapainoon tähtääviä kansallisia Käypä Hoito –suosituksia. Samankaltaisia havaintoja on kuluvana vuonna tehnyt myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jonka julkaisemassa Sydänrekisterin raportissa** havaittiin vakavia puutteita sydäninfarktin sairastaneiden kolesteroliseurannassa eri puolella Suomea.
Nuorten odotukset työelämän yhdenvertaisuudesta
Monella alalla pohditaan keinoja ratkaista osaajapula. Erityisesti Suomessa, missä suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, organisaatioissa pohditaan keinoja rekrytoida ja sitouttaa nuoria osaajia, jotka odottavat organisaatioilta vahvaa arvojohtamista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat keskeisiä arvoja nykyaikaisessa työelämässä, ja ne ovat avainasemassa myös nuorten työntekijöiden hyvinvoinnin, motivaation, tuottavuuden kannalta.
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto yhteistyöllä kohti vastuullisia ja tuloksellisia ratkaisuja
Terveystalo ja Syömishäiriöliitto ovat sopineet yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vaikuttaa häiriintyneelle syömiskäyttäytymiselle altistaviin rakenteisiin terveydenhuollossa sekä työelämässä ja tarjota asiakkaille moniammatillista hoitoa syömishäiriösensitiivisellä työotteella.
Terve Työelämä -barometri: 47 % prosenttia pitää suomalaista työelämää terveenä
Terveystalon vuosittain toteuttamassa Terve Työelämä -barometrissa kartoitettiin suomalaisen työelämän tilaa ja organisaatioiden kykyä vastata muuttuvaan työelämään.
Näin Suomi voi vuonna 2024 – katsaus työikäisten terveyteen
Vuonna 2023 Suomessa palattiin takaisin koronavuosia edeltävälle tasolle sairastavuudessa. Terveystalon Näin Suomi voi -data* paljastaa kuitenkin sairauspoissaolojen luonteessa merkittävän muutoksen, joka kertoo työkyvyn johtamiskulttuurin muutoksesta ja työn tekemisen tapojen murroksesta. Sairauspoissaolojen määrän laskusta huolimatta, työikäisen väestön huono yleiskunto huolestuttaa terveydenhuollon ammattilaisia.