Päihdeongelmat työympäristössä – näihin tulee aina tarttua matalalla kynnyksellä
Päihdeongelmat ovat verrattain yleisiä, sillä eri tutkimusten mukaan jopa lähes puolet työikäisistä miehistä ja neljäsosa naisista käyttää liikaa alkoholia. Alkoholiriippuvaisista henkilöistä niinkin suuri osa kuin 70 prosenttia on mukana työelämässä. Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu puuttua tilanteeseen, jos on syytä epäillä työntekijällä olevan työntekoa haittaava päihdeongelma. Puuttuminen on yksilön hyvinvoinnin lisäksi tärkeää myös organisaation näkökulmasta, sillä runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, kasvattaa työkyvyttömyyseläkkeen ja työttömyyden riskiä ja laskee työskentelyn tuottavuutta.
Jo ennen koronapandemiaa vuonna 2018 tehdyssä Numerot puhuvat –tutkimuksessa* laskettiin, että alkoholin käyttö aiheuttaa suomalaisilla työpaikoilla vähintään 500 miljoonan euron, mahdollisesti jopa yli miljardin euron suuruiset vuosittaiset kustannukset. Viimeiset kaksi vuotta jatkunut koronaepidemia on herättänyt paljon huolta työikäisten päihdeongelmien kehittymisestä mittaluokaltaan yhä suuremmaksi.
– Tilastojen valossa näyttää siltä, että meillä on tällä hetkellä vähemmän päihdeongelmista kärsiviä työntekijöitä työterveydessä hoidon piirissä, kuin mitä heidän määräksi voidaan väestötason tutkimusten perusteella ennustaa. Oletamme, että päihdeongelmia jää nyt paljon piiloon, eikä niihin tartuta ajoissa, kertoo Terveystalon päihdeohjelmasta vastaava työterveyslääkäri Matti Palomäki.
– Kun yhteiskuntaan asetetut rajoitukset nyt ovat lieventymässä, myös työpaikoilla tulee ajankohtaiseksi vahvemmin osallistua työyhteisön toimintaan fyysisesti. Etätyön ansiosta piilossa pysyneet päihdeongelmat voivat tulla yllätyksenä esihenkilöille, joiden olisi hyvä olla valmistautunut etukäteen näihin haastaviin tilanteisiin, Palomäki jatkaa
Terveystalossa päihdepotilaiden arviointiin ja hoitoon on kehitetty syksyn 2021 aikana toimintamalli, joka parantaa päihdepotilaiden tunnistamista ja hoitoa. Lisäksi esihenkilöille on laadittu verkkovalmennus, jossa annetaan tietoa ja työkaluja päihdeongelmien tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja toimenpiteisiin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa.
– Reagointi varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta päihdeongelmien vaikutus sekä työympäristöön, työturvallisuuteen ja yksilön työkykyyn jäisi mahdollisimman pieneksi. Päihdeasioihin tarttuminen on usein esihenkilölle haastavaa kiusallistakin, minkä vuoksi niiden hoitaminen monesti viivästyy. Asioiden kuntoon laittaminen edellyttää selkeää toimintamallia työterveyskumppanilta, minkä lisäksi esihenkilöillä on suuri merkitys hoitopolun käynnistäjänä, Palomäki sanoo.
Katso myös:
- Päihteet ja työelämä - tukea päihdeongelman tunnistamiseen, puheeksi ottoon ja toiimenpiteisiin
- Webinaari: Päihdeongelmat työpaikalla
- Aleksi Miettinen ja Elias Rantapuska: Numerot puhuvat
- Työterveyslaitoksen uudistettu päihdeohjelmatyökalu, jonka avulla voi luoda nykyaikaisen, organisaation tarpeisiin pohjautuvan päihdeohjelman. Työkalun kehittämiseen on osallistunut Terveystalon TTL Matti Palomäki.
Tutustu päihdeongelmiin puuttumiseen työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Millainen kulttuurillinen suhtautuminen organisaatiossanne on alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön? Löytyykö henkilöstöhallinnolta ja esihenkilöiltä tietoisuus ja työkalut varhaiseen puuttumiseen ja työntekijän tukemiseen, kun avun tarve syntyy? Katso aiheesta webinaari ja lataa tukimateriaalia esihenkilötyöhön.
Lue lisää päihdeongelmista työpaikalla ja lataa tukimateriaalia
Tutustu myös muihin työterveyden sisältöihin
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
Viheliäät ongelmat voidaan ratkaista vain yhdessä
Mielenterveyshaasteista johtuva työkyvyttömyys on monisyinen viheliäs ongelma, joka ei ratkea yksittäisillä tempuilla. Ongelman ratkaisu vaatii pitkäjänteistä ja systemaattista lähestymistapaa sekä yksilöiden että yhteisöjen tasolla. Terveystalon johtavan epidemiologi Simo Taimelan mukaan mielenterveysepidemian taltuttaminen edellyttää sekä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä työyhteisöille, että kohdistettua ja vaikuttavaa hoitoa niille, jotka siitä eniten hyötyvät.
Terveystalolle tunnustus monimuotoisuudesta
Kestävän kehityksen konsultointiyritys Impaktly analysoi pohjoismaisten pörssiyritysten ylimmän johdon monimuotoisuutta Nordic Business Diversity Index 2025 -tutkimusraportissaan. Tutkimuksen mukaan Terveystalo oli Suomen kolmanneksi monimuotoisin organisaatio keskisuurten yritysten sarjassa. Tutkimuksessa oli mukana yli 840 yritystä Tanskasta, Suomesta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista.