Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?
Osaajat ovat tulevaisuudessa entistä vaativampia. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen auttaa yrityksiä valjastamaan inhimillisen tehokkuuden yritysten kilpailueduksi.
Yrityksen johtaminen ei ole helppo homma, se tiedetään. Usein johtajilla on hyvä näkemys operatiivisesta johtamisesta, mutta työntekijöiden psykologisia tarpeita ja organisaatiodynamiikan ilmiöitä ei osata huomioida, eikä yritys siksi pääse venymään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ja kasvuun. Edelläkävijäyrityksissä operatiivisen tehokkuuden ja inhimillisyyden yhdistämiseen panostetaan, ja tuloksena on kukoistava yritys, jossa työntekijöillä on aito motivaatio venyä yhteisiin tavoitteisiin joka päivä.
Inhimillisen tehokkuuden asiantuntijoita ovat organisaatiopsykologit, jotka toimivat operatiivisen ja inhimillisen rajapinnassa. Juuri psykologisen ja liiketoimintaymmärryksen yhdistäminen erottaa organisaatiopsykologian perinteisestä liikkeenjohdon konsultoinnista.
– Kaikilla organisaatioilla on joitain ongelmia pöydällä, ja hyvin usein nuo ongelmat liittyvät juuri operatiivisen ja inhimillisen puolen yhdistämiseen. Paraskaan vuorovaikutuskoulutus työpaikalla ei auta, jos työn rakenteet ovat toimimattomia, toteaa Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.
Organisaation ongelmat voivat näkyä niin, että tulos jää laihanlaiseksi tai niin, että työntekijät oireilevat sairauspoissaoloilla tai vaihtuvuus on suurta. Usein taustalla on epäonnistuminen muutoksessa.
Terveystalon organisaatiopsykologit työskentelevät ylimmän johdon kanssa auttaen asiakasta ratkaisemaan ongelman ja tuoden organisaatiopsykologista ymmärrystä tavoitellun muutoksen tueksi. Yhteistyön tarkoituksena on paikantaa ongelma ja luoda suuntaviivat sille, mikä on toivottu lopputulos. Kyseessä ei ole perinteinen yritysvalmennus tai neuvonanto: tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään ja ratkaisemaan ongelma.
– Yhteisen oppimisen ja oivalluttamisen prosessi on todella tärkeä, Ikonen sanoo.
Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja
Usein ongelmien juurisyyn selvittäminen vaatii jonkin verran salapoliisityötä. Jos ongelmana on esimerkiksi kireä ilmapiiri työpaikalla, taustalla saattaakin olla se, että työprosessit eivät ole loppuun asti mietittyjä ja ihmiset oireilevat väsymystään tai turhautumistaan. Silloin psykologista hyvinvointia parannetaankin operatiivista toimintaa korjaamalla.
Inhimillinen tehokkuus voi kuulostaa sanaparina ristiriitaiselta, mutta juuri siihen yritysten pitäisi pyrkiä. Kun työssä yhdistyvät ihmisen psykologiset perustarpeet, kuten motivaatio, merkityksellisyys, luottamus ja tunteet, sekä operatiivisen puolen selkeät tavoitteet, sujuvat työprosessit, hyvä johtaminen ja avoin tiedonkulku, yrityksen toiminta on sekä inhimillistä että tehokasta, eli inhimillisesti tehokasta.
– Inhimillisyys on selvästi tämän hetken megatrendi. Sen merkitys ymmärretään, mutta usein se jää irralliseksi. Inhimillistä puolta ja tehokkuutta käsitellään ikään kuin eri pöydissä, Ikonen kuvailee.
Siksi myös ylimmän johdon on syytä kiinnostua inhimillisestä tehokkuudesta. Arvopohjaisuuden puolesta liputtaminen ei auta, jos henkilöstökokemuksesta ei käytännössä välitetä samoin kuin vaikka asiakaskokemuksestakin.
Muutos onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan
– Tulevaisuuden työelämässä osaajat ovat entistä kriittisempiä ja vaativampia. Inhimillisesti tehokkaaseen työelämään pitää panostaa, Ikonen sanoo.
Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja, vaan sitä, että periaate viedään kaikkiin rakenteisiin. Se otetaan huomioon ylimmän johdon sitoutumisessa ja viestinnässä, rekrytoinnissa, perehdytyksessä, palkitsemisessa ja arkisissa kokouskäytännöissä.
Tärkeää on myös lähiesihenkilötyön resurssointi ja se, että esihenkilöt osaavat johtaa inhimillistä tehokkuutta. Organisaatiopsykologin tehtävänä on tehdä hieman hahmottomasta inhimillisen tehokkuuden käsitteestä ymmärrettävämpää ja yksinkertaisempaa – ja sitä kautta myös helpommin johdettavaa.
Yhteistyö yrityksen ja Terveystalon organisaatiopsykologin kanssa voi kestää muutaman kuukauden tai paljon pidempään.
– Isoissa muutoksissa vuosikin on lyhyt aika, Ikonen sanoo.
Työskentelyyn kuuluu jatkuva vuoropuhelu ja luottamuksen rakentaminen. Vaikka työskentely tapahtuu yrityksen johdon kanssa, myös alaisten on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.
– Omistajuus muutoksiin on usein yrityksen johdolla, ja alaiset eivät koe sitä omaksi asiakseen. Muutos kuitenkin onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan, Ikonen sanoo.
Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin
Työterveyspsykologit ovat vajaakäytössä mielenterveysongelmien tsunamin yltyessä
Psykologisten ongelmien lisääntymisestä ja työssä uupumisesta puhutaan nyt jatkuvasti. Mielenterveyden häiriöt ovat yksi merkittävämmistä työtehon laskun, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen aiheuttajista. Voi kysyä, miksi tilanne on tämä, kun maassamme kuitenkin on maailman mitassa ainutlaatuinen ja hyväksi todettu työterveyshuoltojärjestelmä, jossa toimii iso joukko työn ja psyykkisen terveyden välisen yhteyden asiantuntijoita - meitä työterveyspsykologeja.
Terveystalo ja MIELI ry edistävät yhdessä mielen hyvinvointia
Terveystalo ja MIELI ry ovat sopineet pitkäjänteisestä yhteistyöstä, jonka tavoitteena on vahvistaa suomalaisten mielenterveyttä ja hyvinvointia ja löytää ratkaisuja mielenterveyskriisiin.
Siellä, missä lääketiedettä rakastetaan, rakastetaan myös ihmiskuntaa
Hippokrateen viisaat sanat auttavat meitä tekemään oikeita valintoja. Missiomme mukainen sitoumus, työmme terveemmän elämän eteen, ulottuu laadukkaiden terveyspalveluiden tarjoamisen lisäksi ihmisoikeuksien edistämiseen koko arvoketjussamme.
Miten estämme työelämän ylikuumenemisen? - Tuoreen selvityksen mukaan 80 % suomalaisista kokee työelämän tahdin kiihtyneen
Terveystalon teettämän Inhimillisesti tehokas työelämä -kyselytutkimuksen* mukaan jopa neljä viidestä suomalaisesta kokee työelämän tahdin muuttuneen entistä nopeatempoisemmaksi ja kuormittavammaksi. Vastaajista ainoastaan 13 % kokee työelämän kehittyvän hyvään suuntaan. Tekemisen tahdin kiihtyminen näyttäytyy työikäisten kasvavana mielenterveysoireiluna, mikä vaikuttaa henkilöiden työkykyyn ja yritysten tuottavuuteen ja kasvunäkymiin. Terveystalon organisaatiopsykologit Jaakko Sahimaa ja Annamari Heikkilä peräänkuuluttavat kestävää tekemisen tahtia ratkaisuna työelämän ylikuumenemiselle.
Terveystalo lisää avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja julkaisee jatkossa tietoa yhtiön omista mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloista
Julkaisemalla Terveystalon omat mielenterveyspoissaolotilastot Terveystalo haluaa lisätä avoimuutta mielenterveyskeskusteluun ja kannustaa organisaatioita jakamaan omia onnistumisiaan mielenterveyskriisin selättämiseen.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kääntyivät vihdoin laskuun – Terveystalo sitoutuu kunnianhimoiseen tavoitteeseen vuodelle 2025
Suomessa menetetään vuosittain arviolta jopa 7 miljoonaa työpäivää mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen vuoksi. Sen lisäksi, että kroonistuessaan mielenterveyshaasteet voivat johtaa tarpeettoman ennenaikaiseen syrjäytymiseen työelämästä, tilanne on kestämätön myös suomalaisen elinvoiman ja kansantalouden kannalta. Terveystalon tuore data osoittaa, että oikea-aikaisilla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpiteillä mielenterveysperusteisten poissaolojen kestoa on onnistuttu vähentämään ja niiden määrä on kääntynyt laskuun ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen. Tämä merkittävä käännekohta antaa toivoa siitä, että mielenterveyden kriisi voidaan ehkäistä, mutta se vaatii yhteisiä ponnisteluja kaikilta osapuolilta.