Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?

Osaajat ovat tulevaisuudessa entistä vaativampia. Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen auttaa yrityksiä valjastamaan inhimillisen tehokkuuden yritysten kilpailueduksi.

Onko työpaikallasi jo tunnistettu tämä megatrendi?

Yrityksen johtaminen ei ole helppo homma, se tiedetään. Usein johtajilla on hyvä näkemys operatiivisesta johtamisesta, mutta työntekijöiden psykologisia tarpeita ja organisaatiodynamiikan ilmiöitä ei osata huomioida, eikä yritys siksi pääse venymään parhaimpaan mahdolliseen tulokseen ja kasvuun. Edelläkävijäyrityksissä operatiivisen tehokkuuden ja inhimillisyyden yhdistämiseen panostetaan, ja tuloksena on kukoistava yritys, jossa työntekijöillä on aito motivaatio venyä yhteisiin tavoitteisiin joka päivä.

Inhimillisen tehokkuuden asiantuntijoita ovat organisaatiopsykologit, jotka toimivat operatiivisen ja inhimillisen rajapinnassa. Juuri psykologisen ja liiketoimintaymmärryksen yhdistäminen erottaa organisaatiopsykologian perinteisestä liikkeenjohdon konsultoinnista.

– Kaikilla organisaatioilla on joitain ongelmia pöydällä, ja hyvin usein nuo ongelmat liittyvät juuri operatiivisen ja inhimillisen puolen yhdistämiseen. Paraskaan vuorovaikutuskoulutus työpaikalla ei auta, jos työn rakenteet ovat toimimattomia, toteaa Terveystalon johtava organisaatiopsykologi Outi Ikonen.

Organisaation ongelmat voivat näkyä niin, että tulos jää laihanlaiseksi tai niin, että työntekijät oireilevat sairauspoissaoloilla tai vaihtuvuus on suurta. Usein taustalla on epäonnistuminen muutoksessa.

Terveystalon organisaatiopsykologit työskentelevät ylimmän johdon kanssa auttaen asiakasta ratkaisemaan ongelman ja tuoden organisaatiopsykologista ymmärrystä tavoitellun muutoksen tueksi. Yhteistyön tarkoituksena on paikantaa ongelma ja luoda suuntaviivat sille, mikä on toivottu lopputulos. Kyseessä ei ole perinteinen yritysvalmennus tai neuvonanto: tarkoituksena on auttaa asiakasta ymmärtämään ja ratkaisemaan ongelma.

– Yhteisen oppimisen ja oivalluttamisen prosessi on todella tärkeä, Ikonen sanoo.

Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja

Usein ongelmien juurisyyn selvittäminen vaatii jonkin verran salapoliisityötä. Jos ongelmana on esimerkiksi kireä ilmapiiri työpaikalla, taustalla saattaakin olla se, että työprosessit eivät ole loppuun asti mietittyjä ja ihmiset oireilevat väsymystään tai turhautumistaan. Silloin psykologista hyvinvointia parannetaankin operatiivista toimintaa korjaamalla.

Inhimillinen tehokkuus voi kuulostaa sanaparina ristiriitaiselta, mutta juuri siihen yritysten pitäisi pyrkiä. Kun työssä yhdistyvät ihmisen psykologiset perustarpeet, kuten motivaatio, merkityksellisyys, luottamus ja tunteet, sekä operatiivisen puolen selkeät tavoitteet, sujuvat työprosessit, hyvä johtaminen ja avoin tiedonkulku, yrityksen toiminta on sekä inhimillistä että tehokasta, eli inhimillisesti tehokasta.

– Inhimillisyys on selvästi tämän hetken megatrendi. Sen merkitys ymmärretään, mutta usein se jää irralliseksi. Inhimillistä puolta ja tehokkuutta käsitellään ikään kuin eri pöydissä, Ikonen kuvailee.

Siksi myös ylimmän johdon on syytä kiinnostua inhimillisestä tehokkuudesta. Arvopohjaisuuden puolesta liputtaminen ei auta, jos henkilöstökokemuksesta ei käytännössä välitetä samoin kuin vaikka asiakaskokemuksestakin.

Muutos onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan

– Tulevaisuuden työelämässä osaajat ovat entistä kriittisempiä ja vaativampia. Inhimillisesti tehokkaaseen työelämään pitää panostaa, Ikonen sanoo.

Inhimilliseen tehokkuuteen panostaminen ei vaadi taikatemppuja, vaan sitä, että periaate viedään kaikkiin rakenteisiin. Se otetaan huomioon ylimmän johdon sitoutumisessa ja viestinnässä, rekrytoinnissa, perehdytyksessä, palkitsemisessa ja arkisissa kokouskäytännöissä.

Tärkeää on myös lähiesihenkilötyön resurssointi ja se, että esihenkilöt osaavat johtaa inhimillistä tehokkuutta. Organisaatiopsykologin tehtävänä on tehdä hieman hahmottomasta inhimillisen tehokkuuden käsitteestä ymmärrettävämpää ja yksinkertaisempaa – ja sitä kautta myös helpommin johdettavaa.

Yhteistyö yrityksen ja Terveystalon organisaatiopsykologin kanssa voi kestää muutaman kuukauden tai paljon pidempään.

– Isoissa muutoksissa vuosikin on lyhyt aika, Ikonen sanoo.

Työskentelyyn kuuluu jatkuva vuoropuhelu ja luottamuksen rakentaminen. Vaikka työskentely tapahtuu yrityksen johdon kanssa, myös alaisten on tärkeää olla tietoisia siitä, mitä yrityksessä tapahtuu.

– Omistajuus muutoksiin on usein yrityksen johdolla, ja alaiset eivät koe sitä omaksi asiakseen. Muutos kuitenkin onnistuu vain, jos siitä saadaan yhteinen asia ja kaikki tunnistavat, että muutosta tarvitaan, Ikonen sanoo.

Lue lisää inhimillisestä tehokkuudesta

Tutustu myös muihin työterveyden artikkeleihin

Työterveyden moniammatillinen tiimi saa tuekseen yleislääketieteen erikoisosaajan Uutiset

Työterveyden moniammatillinen tiimi saa tuekseen yleislääketieteen erikoisosaajan

Syksyn 2023 aikana Terveystalossa pilotoitiin uutta toimintamallia, jossa työterveystiimistä löytyi myös nimetty yleislääketieteen erikoislääkäri. Positiivisten kokemusten siivittämänä malli tullaan seuraavan vuoden aikana laajentamaan asteittain lukuisiin työterveysasiakkuuksiin. Jatkossa kokenut yleislääkäri tuo asiakasyhteistyöhön sairauksien hoidon asiantuntemusta ja toimii ns. omalääkärinä yrityksen työntekijöille.

Terveystalo kartoittaa suomalaisen työelämän inhimillistä tehokkuutta Uutiset

Terveystalo kartoittaa suomalaisen työelämän inhimillistä tehokkuutta

Terveystalo selvittää työikäisille suunnatulla kyselytutkimuksella kuinka hyvinvointi ja organisaation suorituskyky yhdistyvät suomalaisilla työpaikoilla. Kaikille avoin kyselytutkimus on osa keväällä 2024 käynnistynyttä Inhimillisesti tehokas -ohjelmaa. Kyselyn ja ohjelman tulokset julkaistaan alkuvuodesta 2025.

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa Blogi

Terve työelämä on mahdollista – mutta vain, jos nämä kolme asiaa ovat kunnossa

Psykologinen turvallisuus ja säätämisen karsiminen muodostavat terveen työpaikan pohjan, sanoo Terveystalon henkilöstöjohtaja Susan Kallio.

Ville Iho Artikkeli

3 megatrendiä haastaa työhyvinvoinnin johtamista ja tuottavuutta: ”Paranoidi pelko on johtajalla aina läsnä”

Työelämämurroksen megatrendit ja niiden osaltaan aiheuttama tuottavuuden polkeminen näkyvät suomalaisilla työpaikoilla konkreettisina ilmiöinä. Turbulenssin keskellä ihmeissään ovat niin johto kuin työntekijätkin. Hyvällä strategisella johtamisella ja kumppanuudella voidaan kuitenkin saada aikaan inhimillistä tehokkuutta.

Töitä tehdään yhdessä tietokoneella Artikkeli

Mielen pahoinvointi lisääntyy vauhdilla työelämässä – varhainen puuttuminen on osa vahvaa yrityskulttuuria

Mielenterveyden ongelmien aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet vauhdilla. Työnantajan on yhä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden mielenterveydestä ennaltaehkäisevästi.

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia” Artikkeli

Työterveyspsykologin 6 neuvoa – ”Ei enää neljän tunnin yöunilla leuhkivia sankarijohtajia”

Yritykset huoltavat tietokoneitaan, remontoivat toimitilojaan ja käyttävät autojaan määräaikaishuolloissa. Nämä ovat kaikille itsestään selviä välttämättömyyksiä. Työntekijöiden työkyvyn hoito puolestaan ei useinkaan saa samanlaista huomiota osakseen. Jos Terveystalon johtavan työterveyspsykologin Antti Aron pitäisi antaa yritysjohtajille vain yksi neuvo, hän kehottaisi heitä katsomaan asioita työntekijöiden näkökulmasta.