Onko proteiinipatukka hyvä välipala?
Proteiinipatukka on tiivis paketti, joka kannattaa valita huolella. Ravitsemusterapeutti Jan Verho kertoo, mihin patukan valinnassa on hyvä kiinnittää huomioita.
"Osasyy proteiinipatukoiden suosioon on todennäköisesti siinä, että proteiinista on viime vuosina puhuttu paljon. Proteiini myös lisää jonkin verran kylläisyyden tunnetta. Osa ihmisistä saattaa kokea proteiinipatukan terveellisemmäksi vaihtoehdoksi kuin esimerkiksi suklaapatukan.
Proteiinipatukan runsas proteiinin määrä vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen, mutta pelkkä patukka voi jäädä tilavuudeltaan melko pieneksi annokseksi. Osassa patukoista on melkein yhtä paljon kaloreita kuin kokonaisessa ateriassa, mutta ne eivät anna samaa kylläisyyden tunnetta.
Proteiinipatukoissa voi olla paljon tyydyttyneitä eli kovia rasvoja, mikä voi olla kolesteroliarvojen kannalta huono asia. Lisäksi monissa patukoissa käytetään makeuttajina sokerialkoholeja, jotka voivat laittaa herkkävatsaisilla vatsan sekaisin. Jos siis syöt proteiinipatukoita ja kärsit vatsavaivoista, kannattaa tarkistaa, onko syömissäsi patukoissa sokerialkoholeja. Kolmas asia, johon kannattaa patukkaa ostaessa kiinnittää huomiota, on suola. Yhdestä proteiinipatukasta voi saada merkittävän osan päivän suolan saantisuosituksesta, vaikka patukka on vain pieni osa päivän aikana nautittavia ruokia.
Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että proteiinipatukka on melko tiivis paketti, joka sisältää usein kokoonsa nähden runsaasti proteiinia, sokereita, rasvaa, ja suolaa. Siksi kannattaakin miettiä, mikä osa proteiinipatukalla on päivän tai viikon ruokavaliossa. Patukkaa valitessa kannattaa tutkailla ravintosisältöä sekä itse patukan kokoa. On iso ero, ostaako pienen vai isomman proteiinipatukan. Näiden välillä voi olla merkittävä ero ravintoaineiden määrässä.
Proteiinipatukka toimii hyvänä välipalavaihtoehtona muiden välipalojen ohella, erityisesti, jos urheilet paljon tai lähdet esimerkiksi vaeltamaan, ja tarvitset paljon ravintoaineita pienessä paketissa. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei patukka korvaa monipuolista ruokavaliota ja säännöllistä ruokailurytmiä."
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Merkittäviä hyötyjä pienillä muutoksilla koko yhteisölle
Mielenterveyshaasteiden taustalla on laaja kirjo tekijöitä, jotka ulottuvat geneettisistä ja temperamenttitekijöistä varhaislapsuuden kasvuympäristöön, nuoruuteen ja nuoreen aikuisuuteen, elämäntapoihin, sosiaalisiin suhteisiin, yhteiskunnallisiin olosuhteisiin ja työpaikan olosuhteisiin. Ongelman kompleksisuus tarkoittaa, että alati kasvavan mielenterveysepidemian taltuttamisessa kaikki keinot on otettava käyttöön. Ratkaisu kaipaa useammalta eri toimijalta yhtäaikaisia toimenpiteitä.
”Olen jälleen oma energinen itseni” – väsymyksen taustalla olikin uniapnea ja ylipaino
Erkan Öncü pisti sitkeän väsymyksen kiireisen arjen piikkiin, mutta syypääksi paljastuikin keskivaikea uniapnea. Sairaus saatiin kuriin ottamalla huomioon yrittäjän koko elämä nukkumisesta ruokailutottumuksiin.
Totta vai tarua: Univaje voi johtaa painonnousuun
Vuoden vaihtuminen innostaa monia elämäntapamuutoksiin. Liikunnasta ja ravitsemuksesta puhutaan paljon, mutta hyvä uni jää usein vähemmälle huomiolle. Onko elämäntapojen muuttaminen mahdollista ilman riittävää ja laadukasta unta?
Mihin tarkkaavuutemme katosi ja miten saamme sen takaisin?
Elämme ylisuorittamisen ja ärsykkeiden aikakautta, mikä vaikuttaa kykyymme ylläpitää tarkkaavaisuutta, kertoo Terveystalon psykiatrinen sairaanhoitaja ja ensihoitaja Joakim Harju.
Lääkäri neuvoo, mitä lihavuuden lääkehoidosta on hyvä ymmärtää
Lihavuuden lääkehoito voi olla tehokas keino pudottaa painoa. Pelkän lääkkeen sijaan kyse on kuitenkin kokonaisvaltaisesta hoidosta, jonka tueksi tarvitaan oikeaa ravitsemusta ja riittävää lihaskuntoharjoittelua. Elintapalääketieteeseen perehtynyt työterveyslääkäri Vilho Ahola neuvoo, mitä lihavuuslääkkeistä on hyvä ymmärtää, kun harkitsee niiden aloittamista.
Kohti hyvinvointia, terveyttä ja pidempiä työuria paremman ymmärryksen avulla
Väestö ikääntyy ja syntyvyys laskee. Teknologia muuttaa työn tekemisen tapoja. Samalla työn vaatimuksetkin muotoutuvat jatkuvasti. Vanhat taidot eivät enää riitä. Uuden oppimisen vaade on alati läsnä ja työelämän metataidot korostuvat. Työelämä ei siis ole helpottumassa. Työurien olisi kuitenkin jatkuttava aiempaa pidempään talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi. Samaan aikaan elintavoista johtuvia terveyshuolia on yhä nuoremmalla väestöllä. Jos emme muuta mitään, kuka tekee työt tulevaisuudessa?